Kaikki tavarat on pakattu ja kyyti lentoasemalle hakee minut noin tunnin päästä. Jäljellä on enää lounaan syönti ja sitten voinkin aloittaa viimeisen matkani tämän 5,5 kuukauden reissun aikana. Mielestäni nyt vuorossa on se paras matka, nimittäin kotiin. :) 24 tunnin kuluttua olen (toivottavasti) jo kotona Oulunsalossa vanhempieni ja sisareni hoivattavana, tällä hetkellä olo on niin flunssainen että lennoista tulee aika varmasti tuskallisia. Mutta mistään hinnasta en matkaani lykkää, kyllä koti kutsuu jo siihen malliin. Perjantaina näen myös rakkaan avomieheni kun hän saapuu viettämään joulua meidän perheen kanssa, ensimmäistä kertaa yli 7 vuoden suhteemme aikana vietämme joulun yhdessä! :)
En ihan vielä käsitä mitä kaikkea on tullut nähtyä ja koettua heinäkuisen lähtöni jälkeen, ehkä parin viikon päästä voin kuvia katsellessani saada paremman kokonaiskuvan koko matkasta. Kuvia on tullut otettua ihan reilusti, kameran muistikortilla on vielä tallessa kaikki kuvat lähdöstä lähtien ja tällä hetkellä niitä on 3792 kappaletta. Eli hetki voi mennä kun valitsee niistä parhaat mitä näyttää sukulaisille ja kehittää oikeiksi paperikuviksi. :) Mutta onneksi on vähän lomaa ennen paluuta opiskelijaelämään, ainoa ensi kevään kurssini alkaa muistaakseni tammikuun puolessa välissä. Sitten onkin tarkoitus painaa niska limassa gradujen kanssa, jotta toukokuussa olisi viimeistään maisterinpaperit kourassa ja olisin valmiina aloittamaan seuraavan elämänvaiheen.
Tämä postaus on hyvä lopettaa videolinkkiin, katsokoon ken haluaa ja jolla video toimii. Kiteyttää tämänhetkiset ajatukseni aika hyvin.
Vaihto-opiskelijana Australiassa. Miten suomalainen tyttö sopeutuu lämpimään ilmastoon ja erilaiseen ilmapiiriin kuin koti-Suomessa? Kuinka selvitään tavallisista arjen askareista ja miten karkoitetaan koti-ikävä sen iskiessä? Näitä asioita yritetään selvittää reilun 5 kuukauden aikana.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste USA. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste USA. Näytä kaikki tekstit
tiistai 20. joulukuuta 2011
maanantai 19. joulukuuta 2011
Kyllä maalla oli mukavaa
Vietin viikonlopun tätini ja hänen miehensä loma-asunnolla Milanin pienessä kylässä parin tunnin ajomatkan päässä New Yorkista. Viikonlopun aikana teimme jouluvalmisteluita, eli listalla oli pipareiden ja torttujen leipomista. Piparit maistuivat aivan yhtä hyvältä kuin muistinkin ja ensimmäistä kertaa näin myös miten voitaikina tehdään itse alusta alkaen. Sen voimäärän nähtyäni alkoivat tortut näyttää aivan toisilta kuin ennen ja tyydyin syömään vain pari. Joskus aiemmin olisi saattanut mennä muutama enemmän...
Jouluruokien lisäksi pääsin maistamaan myös kunnon gourmet-ruokaa, lauantaina illalliseksi oli nimittäin hummeria ja pastaa simpukkakastikkeessa. Ennen illallisen nauttimista pääsin myös saunomaan kunnon suomalaisessa saunassa, joten päivä oli käytännössä täydellinen. Ostin myös muutaman tuliaisen lisää, uusi matkalaukku alkaa vähitellen täyttyä. :) Laittaisin tähän kuvia viikonlopusta, mutta kamera on jossain kaukana enkä jaksa nousta sitä hakemaan. Laiskuus iskee aina välillä...
Paluu kotiin on nyt jo niin lähellä, että voin jo melkein nähdä perheeni ottamassa minua vastaan lentokentällä. Lisäksi voin jo lähes maistaa maitorahkan pehmeän maun, jota ilman olen joutunut olemaan aivan liian kauan. Ruisleipää löysin sattumalta perjantaina eräästä kojusta Union Squaren markkinoilta (oli muuten oikeasti suomalaista leipää!), joten sitä ei enää kaipaa niin paljon. Uskomatonta ajatella, että kahden yön päästä olen jo lähdössä kohti kotia ja keskiviikkoiltana pääsen nauttimaan taas vanhempieni, sisarteni sekä kaikkien läheisten seurasta, juuri sopivasti jouluksi. :) Lennosta on näillä näkymin tulossa tuskainen kiitos tukkoisen nenän ja koko ajan "poksuvien" korvien, mutta viimeiset kolme lentoa menee vaikka pää kainalossa kun kotiin ollaan matkalla!
Jouluruokien lisäksi pääsin maistamaan myös kunnon gourmet-ruokaa, lauantaina illalliseksi oli nimittäin hummeria ja pastaa simpukkakastikkeessa. Ennen illallisen nauttimista pääsin myös saunomaan kunnon suomalaisessa saunassa, joten päivä oli käytännössä täydellinen. Ostin myös muutaman tuliaisen lisää, uusi matkalaukku alkaa vähitellen täyttyä. :) Laittaisin tähän kuvia viikonlopusta, mutta kamera on jossain kaukana enkä jaksa nousta sitä hakemaan. Laiskuus iskee aina välillä...
Paluu kotiin on nyt jo niin lähellä, että voin jo melkein nähdä perheeni ottamassa minua vastaan lentokentällä. Lisäksi voin jo lähes maistaa maitorahkan pehmeän maun, jota ilman olen joutunut olemaan aivan liian kauan. Ruisleipää löysin sattumalta perjantaina eräästä kojusta Union Squaren markkinoilta (oli muuten oikeasti suomalaista leipää!), joten sitä ei enää kaipaa niin paljon. Uskomatonta ajatella, että kahden yön päästä olen jo lähdössä kohti kotia ja keskiviikkoiltana pääsen nauttimaan taas vanhempieni, sisarteni sekä kaikkien läheisten seurasta, juuri sopivasti jouluksi. :) Lennosta on näillä näkymin tulossa tuskainen kiitos tukkoisen nenän ja koko ajan "poksuvien" korvien, mutta viimeiset kolme lentoa menee vaikka pää kainalossa kun kotiin ollaan matkalla!
lauantai 17. joulukuuta 2011
Kulttuurielämyksiä
Olen tämän viikon aikana päässyt näkemään ja kokemaan kulttuuria yllin kyllin. Maanantaina kävin elämäni ensimmäisessä Broadway-esityksessä katsomassa klassikon "Oopperan kummitus" ystäväni Amyn kanssa. Tapasin Amyn ensimmäistä kertaa käydessäni lauantaina lounaalla parin Losissa tapaamani ihmisen kanssa ja kun ilmeni, että molemmat olemme yksin Nykissä tämän viikon päätimme tehdä turistijuttuja yhdessä. Joten maanantaina vuorossa oli hieman shoppailua, illallinen mahtavassa Carmine's-ravintolassa ja sen jälkeen esitys Majestic Theaterissa. Kumpikaan meistä ei ollut tietoinen mistä "Kummitus" oikeasti kertoo (pyhäinhäväistys, tiedän), joten tarina oli lopulta hienoinen yllätys. Mutta esitys oli todella vaikuttava ja kokemuksena mahtava, ei varmaan ole parempaa tapaa aloittaa Broadway-elämysten sarjaa kuin tuollaisella klassikolla.
Tiistaina kävimme Amyn kanssa Metropolitanin taidemuseossa, jossa oli huone toisensa perään erilaisia hienoja (ja kalliita) taideteoksia eri aikakausilta ja mantereilta. Kyllästyttyämme museoon suuntasimme Century21-outletmyymälään, jossa Amy ei ollut aiemmin käynyt. Löysin lopulta itselleni kengät ja takin, joten enää ei ole tarvinnut palella täällä Nykin kylmyydessä! :) Saa nähdä miten selviän Oulun talvesta, mutta onneksi siellä ei ilmeisesti vielä ole kovin kylmä...
Keskiviikkona kävin katsastamassa Liberty Islandin ja Ellis Islandin, eli Vapaudenpatsaan ja maahanmuuttomuseon. Lautalla oli suhteellisen viileää, mutta päivän mittaan aurinko alkoi lämmittää eikä tarvinnut koko päivää palella. Takaisin Manhattanin eteläpäähän päästyäni kävin ostamassa itselleni matkalaukun, jotta saan kaikki ostamani tavarat kuskattua takaisin Suomeen. Harjoittelin matkalaukun vetämistä n. 20 korttelin verran kävellessäni SoHo:n tapaamaan Amya (jonka löysin Chanelin liikkeestä ostamasta uusia saappaita) ja hyvin rullaa perässä laukku! Hintakaan ei ollut järkyttävän korkea, joten olen oikein tyytyväinen (tähänkin) ostokseeni. :) Keskiviikkoiltana kävin tätini ja hänen miehensä kanssa illallisella ja katsomassa elämäni toisen Broadway-esityksen, tällä kertaa vuorossa oli laivalle sijoittuva "Anything Goes". Tässä musikaalissa oli todella lahjakas päätähti (Sutton Foster), mahtava musiikki (säveltäjä Cole Porter) ja ekstrabonuksena näyttelijäkaartiin kuului myös Kelly Bishop, jonka minä tunnen parhaiten Gilmoren tyttöjen Emily Gilmorena. En tiennyt hänen olevan tässä musikaalissa, joten leuka hieman loksahti kun näin hänet lavalla. Meillä oli vielä mahtavat paikat todella läheltä lavaa, joten esiintyjät todella näki. Mahtava kokemus siis kaikin puolin. :)
Torstaina säätiedotus lupasi sadetta, joten sovimme Amyn kanssa treffit MoMA:an, eli modernin taiteen museoon. Oli aika modernia taidetta tosiaan, aivan kaikkea ei tämä tyttö tajunnut... Mutta oli siellä hienoja teoksia yllin kyllin, nyt olen mm. nähnyt elämäni ensimmäiset Picasson, Monet'n, Warholin ja Kahlon maalaukset. Pidin erityisesti hienosta valokuvista, joita oli huonetolkulla näytillä. MoMA:n jälkeen kävin ostamassa joululahjoja/tuliaisia, joita etsiessäni kävin läpi mm. New Yorkin isoimmat musiikkikaupat. Sam Ash -liikkeessä oli selloja yksi seinä täynnä, pakko oli käydä vähän hipelöimässä. :) Jousta ei ollut tosin tarjolla, joten en päässyt oikeasti soittamaan. Kotona sitten taas.
Tänään perjantaina kävin (taas kerran) jouluostoksilla ja sen jälkeen Amyn kanssa High Line:llä, mikä on vanhoille ratakiskoille rakennetty puisto muutaman metrin katutason päällä. Puisto on todella hieno ja kesällä varmasti mahtava paikka viettää aikaa, näin keskellä talvea maisemat eivät olleet niin ihastuttavat. Mutta onpas koettu nyt sekin! :)
Kohta lähdemme tätini ja hänen miehensä kanssa viikonlopuksi maalle heidän loma-asunnolleen tekemään jouluvalmisteluita, piparitaikina odottaa jääkaapissa ja ilmeisesti myös torttuja on tarkoitus leipoa. Että eiköhän se suomalainen joulutunnelmakin viikonlopun aikana saada aikaan. :) Takaisin palaamme sunnuntaina ja sitten onkin enää pari päivää jäljellä ennen tämän viiden ja puolen kuukauden mittaisen matkan viimeisiä lentoja. Lähden tiistaina iltapäivällä lentokentälle ja lennän Reyjkavikin kautta Helsinkiin jonne minun pitäisi saapua keskiviikkona yhden aikaan. Oulussa minun pitäisi olla seitsämän aikaan illalla. Tänään äitin kanssa skypettäessäni annoin listaa mitä jääkaapista pitää keskiviikkona löytyä, maitorahkaa on parempi olla ja reilusti! :) Sitten onkin päivä aikaa kotiutua ja valmistautua matkustamaan joulunviettoon Pohojammaalle, koko perhe nimittäin suuntaa Tervajoelle siskoni luokse. Sukujoulua odotellessa. :)
Alla muutama kuva tältä viikolta.
Lisäsin myös FB-albumiin viimein kuvia, https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10150425121023331.380864.672308330&type=1&l=fd857b9aab
Tiistaina kävimme Amyn kanssa Metropolitanin taidemuseossa, jossa oli huone toisensa perään erilaisia hienoja (ja kalliita) taideteoksia eri aikakausilta ja mantereilta. Kyllästyttyämme museoon suuntasimme Century21-outletmyymälään, jossa Amy ei ollut aiemmin käynyt. Löysin lopulta itselleni kengät ja takin, joten enää ei ole tarvinnut palella täällä Nykin kylmyydessä! :) Saa nähdä miten selviän Oulun talvesta, mutta onneksi siellä ei ilmeisesti vielä ole kovin kylmä...
Keskiviikkona kävin katsastamassa Liberty Islandin ja Ellis Islandin, eli Vapaudenpatsaan ja maahanmuuttomuseon. Lautalla oli suhteellisen viileää, mutta päivän mittaan aurinko alkoi lämmittää eikä tarvinnut koko päivää palella. Takaisin Manhattanin eteläpäähän päästyäni kävin ostamassa itselleni matkalaukun, jotta saan kaikki ostamani tavarat kuskattua takaisin Suomeen. Harjoittelin matkalaukun vetämistä n. 20 korttelin verran kävellessäni SoHo:n tapaamaan Amya (jonka löysin Chanelin liikkeestä ostamasta uusia saappaita) ja hyvin rullaa perässä laukku! Hintakaan ei ollut järkyttävän korkea, joten olen oikein tyytyväinen (tähänkin) ostokseeni. :) Keskiviikkoiltana kävin tätini ja hänen miehensä kanssa illallisella ja katsomassa elämäni toisen Broadway-esityksen, tällä kertaa vuorossa oli laivalle sijoittuva "Anything Goes". Tässä musikaalissa oli todella lahjakas päätähti (Sutton Foster), mahtava musiikki (säveltäjä Cole Porter) ja ekstrabonuksena näyttelijäkaartiin kuului myös Kelly Bishop, jonka minä tunnen parhaiten Gilmoren tyttöjen Emily Gilmorena. En tiennyt hänen olevan tässä musikaalissa, joten leuka hieman loksahti kun näin hänet lavalla. Meillä oli vielä mahtavat paikat todella läheltä lavaa, joten esiintyjät todella näki. Mahtava kokemus siis kaikin puolin. :)
Torstaina säätiedotus lupasi sadetta, joten sovimme Amyn kanssa treffit MoMA:an, eli modernin taiteen museoon. Oli aika modernia taidetta tosiaan, aivan kaikkea ei tämä tyttö tajunnut... Mutta oli siellä hienoja teoksia yllin kyllin, nyt olen mm. nähnyt elämäni ensimmäiset Picasson, Monet'n, Warholin ja Kahlon maalaukset. Pidin erityisesti hienosta valokuvista, joita oli huonetolkulla näytillä. MoMA:n jälkeen kävin ostamassa joululahjoja/tuliaisia, joita etsiessäni kävin läpi mm. New Yorkin isoimmat musiikkikaupat. Sam Ash -liikkeessä oli selloja yksi seinä täynnä, pakko oli käydä vähän hipelöimässä. :) Jousta ei ollut tosin tarjolla, joten en päässyt oikeasti soittamaan. Kotona sitten taas.
Tänään perjantaina kävin (taas kerran) jouluostoksilla ja sen jälkeen Amyn kanssa High Line:llä, mikä on vanhoille ratakiskoille rakennetty puisto muutaman metrin katutason päällä. Puisto on todella hieno ja kesällä varmasti mahtava paikka viettää aikaa, näin keskellä talvea maisemat eivät olleet niin ihastuttavat. Mutta onpas koettu nyt sekin! :)
Kohta lähdemme tätini ja hänen miehensä kanssa viikonlopuksi maalle heidän loma-asunnolleen tekemään jouluvalmisteluita, piparitaikina odottaa jääkaapissa ja ilmeisesti myös torttuja on tarkoitus leipoa. Että eiköhän se suomalainen joulutunnelmakin viikonlopun aikana saada aikaan. :) Takaisin palaamme sunnuntaina ja sitten onkin enää pari päivää jäljellä ennen tämän viiden ja puolen kuukauden mittaisen matkan viimeisiä lentoja. Lähden tiistaina iltapäivällä lentokentälle ja lennän Reyjkavikin kautta Helsinkiin jonne minun pitäisi saapua keskiviikkona yhden aikaan. Oulussa minun pitäisi olla seitsämän aikaan illalla. Tänään äitin kanssa skypettäessäni annoin listaa mitä jääkaapista pitää keskiviikkona löytyä, maitorahkaa on parempi olla ja reilusti! :) Sitten onkin päivä aikaa kotiutua ja valmistautua matkustamaan joulunviettoon Pohojammaalle, koko perhe nimittäin suuntaa Tervajoelle siskoni luokse. Sukujoulua odotellessa. :)
Alla muutama kuva tältä viikolta.
Lisäsin myös FB-albumiin viimein kuvia, https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10150425121023331.380864.672308330&type=1&l=fd857b9aab
maanantai 12. joulukuuta 2011
Broadway kutsuu
Olen viimeiset päivät yrittänyt leikkiä turistia täällä New Yorkin isossa ja ihmeellisessä maailmassa. Torstaina kävin ensimmäistä kertaa juoksemassa Keskuspuistossa, ja tottakai eksyin ja päädyin aivan väärälle puolelle puistoa kuin missä kuvittelin olevani. :) Mutta ei siinä mitään, juoksentelin sitten ympyrää ja löysin lopulta tieni takaisin majapaikkaani (tosin "eksyin" matkalla myös vähän ostoksille Century 21 -nimiseen outletmyymälään). Pari hienoa paikkaakin sattui matkalle.
Torstain vietin muuten kierrellen täällä Upper East Sidellä ja tein illalliseksi koko porukalle lihapullia ja perunamuusia. Suomalaista perinneruokaa. :)
Perjantaina ajelin metrolla Brooklyn-sillalle ja kävelin sillan melkein päästä päähän, en kuitenkaan päätynyt menemään Brooklynin puolelle vaan palasin takaisin Manhattanille. Sillalta oli hienoa katsella Manhattanin pilvenpiirtäjiä. Näin myös ensimmäistä kertaa Vapaudenpatsaan, vaikkakin vain kaukaisuudessa. Yritän käydä katsomassa patsasta lähemmin pikimmiten. Kävelin loppupäivän Manhattanin eteläpuolella, mikä on todellista business-aluetta. Wall Streetiäkin kävin katsomassa, mutta Occupy Wall Street -mielenosoitus oli jo "purettu" eikä paikalla ollut enää tuhansittain ihmisiä. Kävin katsomassa myös entisten WTC-tornien olinpaikkaa, nykyään paikalla on rakennustyömaa ja kaksoistorneista muistuttaa vain Yhdysvaltain lippu ja teksti "We will never forget".
Lauantaina kävin toista kertaa juoksemassa Keskuspuistossa ja tällä kertaa löysin sen oikean lammen jonka ympäri oli tarkoitus juosta jo torstaina. Kyseessä on siis Jacqueline Kennedy Onassis Reservoir, lammikko jota on kuvattu lukemattomissa elokuvissa. Muun muassa Sinkkuelämän Charlotte on lenkkeillyt samalla radalla. :) Paikalla oli lauantaiaamuna ainakin sata muutakin innokasta lenkkeilijää, joten ihan tungoksessa sai juosta. Otin lenkin aikana pari kuvaa, ihan "kivalta" näyttää tosiaan maisemat täällä juostessa. Hieman erilaista kuin Oulussa. :)
Lauantaina kävin parin Losissa tapaamani ihmisen kanssa brunssilla Boathouse-ravintolassa, joka sijaitsee Keskuspuistossa pienen järven reunalla. Paikka on todella suosittu mutta pääsimme lopulta syömään ja ruoka oli todella hyvää. Söin pitkästä aikaa kunnon kalaa vihannesten kera, ei mitään purkkitonnikalaa vaan kunnon lohta ja ilmeisesti jotain sampea (en ole aivan varma mitä tuli syötyä). Annokseen kuului oikeasti bagel mutta Arnolds'in päivien jälkeen ne eivät oikein enää maistu, jostain kumman syystä, joten pyysin tilalle vihanneksia vaikka tarjoilija kovasti vastustikin. :) Ilmeisesti nykkiläiset tosissaan tykkäävät bageleistaan.
Lauantai-iltana serkullani oli pikkujoulujuhlat täällä asunnolla ja paikalla oli yhteensä varmaan lähes 30 ihmistä. Itse olin aika hyödytön valmisteluapulainen, koska pari päivää vaivannut flunssa vei minusta kaiken energian ja otin parin tunnin päiväunet sillä aikaa kun tytöt valmistelivat asuntoa. Heräsin talven ihmemaassa, jossa katosta roikkui lumihiutaleita ja joka paikka oli täynnä kimalletta ja joulukoristeita. Joulufiilis alkoi tarttua itseenkin, vaikka tähän mennessä olen jotenkin onnistunut välttämään sen. Lumen puute ja vieras maa ei oikein saa aikaan joulutunnelmaa, mutta eiköhän se sieltä tule kunhan kotiinpaluu lähenee vielä vähän. :)
Tänään sunnuntaina siivottiin aamulla asunto serkkuni kanssa ja sen jälkeen lähdin käymään kaupungilla taas kerran kiertelemässä. Tällä kertaa kävelin Chelseassa ja yritin etsiä talvitakkia ja -kenkiä, löytämättä kumpiakaan. Tai kengät olisin ostanut, jos kassajono olisi ollut lyhyempi. Pitää käydä joku toinen päivä uudestaan katsastamassa valikoimaa. :) Kotimatkalla näin myös sen kuuluisan kolmionmallisen talon, joka ei kyllä näytä kovin kummoiselta pimeällä. Kuviakaan ei oikein saanut.
Otsikkoon viitaten, minulla on liput kahteen Broadway-musikaaliin ensi viikolla. :) Huomenna maanantaina käyn katsomassa Oopperan kummituksen erään kaverin kanssa ja keskiviikkona käyn tätini ja hänen miehensä kanssa katsomassa 'Anything goes'. "Hieman" innoissaan odotan molempia musikaaleja, enhän ole koskaan käynyt katsomassa oikeaa ison luokan musikaalia. Jotenkin luulen, että Oulun kaupunginteatterin näytelmät kalpenevat oikeiden Broadway-produktioiden rinnalla. Mutta voinhan olla väärässäkin, kyllä Oulussakin osataan asiat. :)
| Lenkkimaisemia |
Perjantaina ajelin metrolla Brooklyn-sillalle ja kävelin sillan melkein päästä päähän, en kuitenkaan päätynyt menemään Brooklynin puolelle vaan palasin takaisin Manhattanille. Sillalta oli hienoa katsella Manhattanin pilvenpiirtäjiä. Näin myös ensimmäistä kertaa Vapaudenpatsaan, vaikkakin vain kaukaisuudessa. Yritän käydä katsomassa patsasta lähemmin pikimmiten. Kävelin loppupäivän Manhattanin eteläpuolella, mikä on todellista business-aluetta. Wall Streetiäkin kävin katsomassa, mutta Occupy Wall Street -mielenosoitus oli jo "purettu" eikä paikalla ollut enää tuhansittain ihmisiä. Kävin katsomassa myös entisten WTC-tornien olinpaikkaa, nykyään paikalla on rakennustyömaa ja kaksoistorneista muistuttaa vain Yhdysvaltain lippu ja teksti "We will never forget".
| Vapaudenpatsas |
| Manhattan Brooklyn-sillalla katsoen |
Lauantaina kävin parin Losissa tapaamani ihmisen kanssa brunssilla Boathouse-ravintolassa, joka sijaitsee Keskuspuistossa pienen järven reunalla. Paikka on todella suosittu mutta pääsimme lopulta syömään ja ruoka oli todella hyvää. Söin pitkästä aikaa kunnon kalaa vihannesten kera, ei mitään purkkitonnikalaa vaan kunnon lohta ja ilmeisesti jotain sampea (en ole aivan varma mitä tuli syötyä). Annokseen kuului oikeasti bagel mutta Arnolds'in päivien jälkeen ne eivät oikein enää maistu, jostain kumman syystä, joten pyysin tilalle vihanneksia vaikka tarjoilija kovasti vastustikin. :) Ilmeisesti nykkiläiset tosissaan tykkäävät bageleistaan.
Lauantai-iltana serkullani oli pikkujoulujuhlat täällä asunnolla ja paikalla oli yhteensä varmaan lähes 30 ihmistä. Itse olin aika hyödytön valmisteluapulainen, koska pari päivää vaivannut flunssa vei minusta kaiken energian ja otin parin tunnin päiväunet sillä aikaa kun tytöt valmistelivat asuntoa. Heräsin talven ihmemaassa, jossa katosta roikkui lumihiutaleita ja joka paikka oli täynnä kimalletta ja joulukoristeita. Joulufiilis alkoi tarttua itseenkin, vaikka tähän mennessä olen jotenkin onnistunut välttämään sen. Lumen puute ja vieras maa ei oikein saa aikaan joulutunnelmaa, mutta eiköhän se sieltä tule kunhan kotiinpaluu lähenee vielä vähän. :)
Tänään sunnuntaina siivottiin aamulla asunto serkkuni kanssa ja sen jälkeen lähdin käymään kaupungilla taas kerran kiertelemässä. Tällä kertaa kävelin Chelseassa ja yritin etsiä talvitakkia ja -kenkiä, löytämättä kumpiakaan. Tai kengät olisin ostanut, jos kassajono olisi ollut lyhyempi. Pitää käydä joku toinen päivä uudestaan katsastamassa valikoimaa. :) Kotimatkalla näin myös sen kuuluisan kolmionmallisen talon, joka ei kyllä näytä kovin kummoiselta pimeällä. Kuviakaan ei oikein saanut.
Otsikkoon viitaten, minulla on liput kahteen Broadway-musikaaliin ensi viikolla. :) Huomenna maanantaina käyn katsomassa Oopperan kummituksen erään kaverin kanssa ja keskiviikkona käyn tätini ja hänen miehensä kanssa katsomassa 'Anything goes'. "Hieman" innoissaan odotan molempia musikaaleja, enhän ole koskaan käynyt katsomassa oikeaa ison luokan musikaalia. Jotenkin luulen, että Oulun kaupunginteatterin näytelmät kalpenevat oikeiden Broadway-produktioiden rinnalla. Mutta voinhan olla väärässäkin, kyllä Oulussakin osataan asiat. :)
torstai 8. joulukuuta 2011
New York, New York
Olen onnistuneesti vaihtanut rannikkoa ja siinä samalla ilmastoa. Kalifornian auringonpaisteesta on siis siirrytty Amerikan itärannikolle ja Isoon Omenaan. Ensin pitää kuitenkin mainostaa, että maanantai-illan elokuvan ensi-illassa bongasin julkkiksia ihan tosissaan, paikalla oli nimittäin mm. lähes koko Gleen näyttelijäkaarti, Josh Duhamel vaimonsa Fergien kanssa, Katherine Heigl, Michelle Pfeiffer, Halle Berry, Zac Efron, Hillary Swank jne. Eli ihan oikeita julkimoita oli paikalla ja minä näin heidät kaikki! :) Tosin tirkistelypaikka ei ollut aivan paras mahdollinen, koska turvamiehet siirsivät meidät pariinkin otteeseen kauemmas punaiselta matolta (joka oli itse asiassa musta) ja lopulta katselimme tähtien saapumista kolmannen kerroksen parvekkeelta. Kuvista ei tullut kovin hyviä etäisyyden takia, mutta parista kuvasta saa ihan oikeasti selvää ketä on yritetty kuvata. :) Alla yksi esimerkki.
Maanantaiaamuna kävin toista kertaa Universal-studioilla, jolloin pääsin hengaamaan myös hyvän ystäväni Homerin kanssa. :)
Tiistaiaamuna saavuin sateiseen New Yorkiin parin tunnin yöunien jälkeen. Olin varannut sukkulabussikyydin lentokentältä Grand Central -asemalle josta minun piti hypätä toiseen bussiin, mutta mukava bussikuski toikin minut suoraan tätini asunnolle Upper East Sidelle. :) Ei siis tarvinnut raahata rinkkaa ja laukkuja juna-asemalta bussipysäkille ja yrittää etsiä oikeaa bussia. Hyvää palvelua. Torkuin päivällä vähän aikaa sohvalla ennen kuin päätin lähteä tutustumaan vähän kaupunkiin, tai oikeastaan etsimään infopistettä josta saisin kartan. Kävelin lopulta Keskuspuiston läpi Times Squarelle ja sitten takaisin 5. Avenueta pitkin, mikä ilmeisesti on ihan mukavan mittainen lenkki. Ostin itselleni myös metrokortin busseja ja metroja varten, mutten vielä tiistaina uskaltanut käyttää sitä kun en ollut varma mihin suuntaan pitää mennä. :) Tuli sitten käveltyä sateessa, mikä teki ihan hyvää lentokoneessa istumisen jälkeen.
Tänään keskiviikkona lähdin 11 maissa kaupungille, kävin serkkuni kanssa lounaalla ja suuntasin sitten Macy's tavaratalon alennusmyynteihin. Oli ihan tehokas reissu, ostin Macy'siltä ja Uni Qlo -nimisestä kaupasta mm. saappaat, 3 paitaa, neuleliivin ja alusvaatteita. Kaikki tietenkin alennuksesta. :) Palatessa osuin kammottavaan kello kuuden ruuhkaan, minkä ansiosta jouduin odottamaan metroasemalla kolmen junan verran ennen kuin mahduin itsekin kyytiin. Ei ole Oulussa tällaisia ruuhkia, paitsi ilmeisesti silloin kun uusi Zeppelin avattiin Kempeleessä. :) Huomenna on tarkoitus tutustua tähän puoleen kaupungista ja katsella mitä täältä päin löytyy, aamulla aion käydä Keskuspuistossa lenkillä mikäli sade viimein lakkaa. Tällä hetkellä ennuste on ihan lupaava, joten peukut pystyyn! :)
| Josh Duhamel, Fergie ja kaksi naista joita en tunnistanut :) En oo kovin hyvä starabongari. |
| Me and my homeboy Homer :) |
Tänään keskiviikkona lähdin 11 maissa kaupungille, kävin serkkuni kanssa lounaalla ja suuntasin sitten Macy's tavaratalon alennusmyynteihin. Oli ihan tehokas reissu, ostin Macy'siltä ja Uni Qlo -nimisestä kaupasta mm. saappaat, 3 paitaa, neuleliivin ja alusvaatteita. Kaikki tietenkin alennuksesta. :) Palatessa osuin kammottavaan kello kuuden ruuhkaan, minkä ansiosta jouduin odottamaan metroasemalla kolmen junan verran ennen kuin mahduin itsekin kyytiin. Ei ole Oulussa tällaisia ruuhkia, paitsi ilmeisesti silloin kun uusi Zeppelin avattiin Kempeleessä. :) Huomenna on tarkoitus tutustua tähän puoleen kaupungista ja katsella mitä täältä päin löytyy, aamulla aion käydä Keskuspuistossa lenkillä mikäli sade viimein lakkaa. Tällä hetkellä ennuste on ihan lupaava, joten peukut pystyyn! :)
| Teksti toivottavasti kuvaa seuraavia kahta viikkoa |
maanantai 5. joulukuuta 2011
Los Angeles
Selvisin kuin selvisinkin torstaina Hollywoodiin, vaikka bussi olikin puoli tuntia myöhässä ja matkassa kesti sellaiset 8 tuntia. Tapasin bussissa taas mielenkiintoisia tyyppejä, joiden tarinoita kuunnellessa matka meni ihan jouhevasti (lisäksi nukuin varmaan kolme tuntia).
Perjantaina kävin tutustumassa Universal-studioihin, mikä oli hyvä tapa viettää päivä. Useamman tunnin jaksoin pyöriä alueella, vaikka aluksi luulin etten kahta tuntia kauempaa saa aikaa kulumaan. Ostin muutaman tuliaisenkin alueen monista myymälöistä, toivottavasti löydän rinkasta vielä tilaa niillekin... :) Perjantai-iltana kävelin yhden huonetoverini kanssa Sunset Boulevardilla ja Hollywood Boulevardilla yrittäen bongata tähtiä, sekä niitä maassa olevia että ihan oikeita ihmisiä. Maassa olevia näkyi paljon, ihmisiä ei niinkään. Käytiin myös tarkastamassa kiinalaisen teatterin eteen painetut käden- ja jalanjäljet, en olisi uskonut että Taylor Lautnerilla (eli siis Twilight-elokuvien Jacob-ihmissudella) on yhtä pienet kädet kuin mulla! :) Alla todiste.
Lauantaina kävin hostellin järjestämällä kävelyllä Hollywood-kyltille, tai siis niin lähelle kuin laillisesti saa mennä. Kyltti oli oikeasti aika pieni, ei ne kirjaimet ole kuin 14m korkeat. Elokuvissa kaikki näyttää vaan isommalta. :) Oli kuitenkin aika siistiä nähdä tuo varmaan maailman kuuluisin kyltti livenä.
Iltapäivällä meidän oli tarkoitus käydä patikoimassa Runyon Canyonilla, mutta lounaaksi nautittu tuhti meksiloinen ruoka vei mehut suurimmasta osasta porukkaa joten päädyimme päiväunille hostellille ulkoilun sijaan. :) Lauantai-iltana lähdimme porukalla tutustumaan Losin yöelämään ja päädyimme käymään useammassakin paikassa. Hauskaa sinänsä, että Losissa yöklubit menee yleensä kiinni jo kahdelta kun Oulussakin valomerkki tulee yleensä vasta neljän aikaan (en oo kyllä Oulussa koskaan ollut missään paikassa valomerkkiin asti niin ei voi olla varma). Olin joka tapauksessa nukkumassa vähän kolmen jälkeen, joten tämänkin reissun yksi pakollinen "biletysilta" on nyt koettu eikä tarvi enää koko yötä riekkua ulkona ellen välttämättä halua. Kerrankin oli oikeasti mukavaa olla vähän pidempään ulkona kun oli mukava porukka koossa, hostelleissa oikeasti tapaa tosi mahtavaa porukkaa. :)
Tänään sunnuntaina ajoimme kolmen muun reissaajan kanssa fiilistelemään Santa Monican ja Venicen biitsitunnelmaa. Ilma oli viileä ja vesi varmasti jäätävää, mutta kivaa oli vaan istua rannalla ja katsella meininkiä. Santa Monica ei ollut kovinkaan ihmeellinen paikka, mutta Venice Beachillä oli oikeasti tunnelmaa. Siellä ihan oikeasti hengaa kehonrakentajia joiden reenausta voi katsella, lisäksi paikka oli täynnä kaiken maailman hippejä kauppaamassa ties mitä. Kävimme lounaalla tosi kivassa rantaravintolassa ja kävelimme pitkin rantakatua katsellen mahtavaa auringonlaskua.
Paluumatkalla ajoimme Beverly Hillsin läpi, mutta emme vieläkään nähneet julkkiksia. Toivottavasti huomenna maanantaina on parempi tuuri, parin korttelin päässä järjestetään nimittäin huomenna New Year's Eve -elokuvan ensi-ilta ja paikalle pitäisi saapua ainakin Jessica Biel, Josh Duhamel, Zac Efron (IIK!!! :D), Katherine Heigl, Ashton Kutcher ja Michele Pfeiffer ihan näin muutamia "pikkunimiä" mainitakseni. Leffassa näyttelee myös kestosuosikkini Jon Bon Jovi, mutta ainakaan lehdistötiedotteen mukaan hän ei olisi tulossa paikalle. :( Toivon kuitenkin, että tiedote on väärässä... Aamupäivällä lähden muutaman tytön kanssa käymään uudestaan Universal studioilla koska sain kahden päivän lipun yhden päivän hinnalla, joten samahan tuota on käyttää toinenkin päivä siellä kierrellen. Tarkoitus on kuitenkin tulla takaisin hyvissä ajoin, jotta nähtäisiin edes vilaus jostakin starasta. Nimmareista luultavasti saa vain haaveilla, mutta toivossa on aina hyvä elää. :)
Yhdeksän maissa illalla lähden lentokenttäbussilla kohti LAX-lentokenttää ja lennän yötä myöten New Yorkiin, matkani viimeiseen etappiin. Nykissä ollaan suunniteltu treffejä parin tyypin kanssa täältä hostellilta, koska hekin sattuvat olemaan siellä loppuviikosta. Eiköhän me keksitä jotain kivaa tekemistä, vaikka sää lupaileekin vähän sadetta ja kylmää. Ensimmäinen missioni Nykissä on ostaa kunnon takki ja jotkut kivat kengät, onhan tässä jo monta kuukautta odotettukin sitä kunnon shoppailun aloittamista... :)
Perjantaina kävin tutustumassa Universal-studioihin, mikä oli hyvä tapa viettää päivä. Useamman tunnin jaksoin pyöriä alueella, vaikka aluksi luulin etten kahta tuntia kauempaa saa aikaa kulumaan. Ostin muutaman tuliaisenkin alueen monista myymälöistä, toivottavasti löydän rinkasta vielä tilaa niillekin... :) Perjantai-iltana kävelin yhden huonetoverini kanssa Sunset Boulevardilla ja Hollywood Boulevardilla yrittäen bongata tähtiä, sekä niitä maassa olevia että ihan oikeita ihmisiä. Maassa olevia näkyi paljon, ihmisiä ei niinkään. Käytiin myös tarkastamassa kiinalaisen teatterin eteen painetut käden- ja jalanjäljet, en olisi uskonut että Taylor Lautnerilla (eli siis Twilight-elokuvien Jacob-ihmissudella) on yhtä pienet kädet kuin mulla! :) Alla todiste.
Lauantaina kävin hostellin järjestämällä kävelyllä Hollywood-kyltille, tai siis niin lähelle kuin laillisesti saa mennä. Kyltti oli oikeasti aika pieni, ei ne kirjaimet ole kuin 14m korkeat. Elokuvissa kaikki näyttää vaan isommalta. :) Oli kuitenkin aika siistiä nähdä tuo varmaan maailman kuuluisin kyltti livenä.
| Ei ole photoshopattu! :) |
Tänään sunnuntaina ajoimme kolmen muun reissaajan kanssa fiilistelemään Santa Monican ja Venicen biitsitunnelmaa. Ilma oli viileä ja vesi varmasti jäätävää, mutta kivaa oli vaan istua rannalla ja katsella meininkiä. Santa Monica ei ollut kovinkaan ihmeellinen paikka, mutta Venice Beachillä oli oikeasti tunnelmaa. Siellä ihan oikeasti hengaa kehonrakentajia joiden reenausta voi katsella, lisäksi paikka oli täynnä kaiken maailman hippejä kauppaamassa ties mitä. Kävimme lounaalla tosi kivassa rantaravintolassa ja kävelimme pitkin rantakatua katsellen mahtavaa auringonlaskua.
| Auringonlasku Venicen tyyliin |
Yhdeksän maissa illalla lähden lentokenttäbussilla kohti LAX-lentokenttää ja lennän yötä myöten New Yorkiin, matkani viimeiseen etappiin. Nykissä ollaan suunniteltu treffejä parin tyypin kanssa täältä hostellilta, koska hekin sattuvat olemaan siellä loppuviikosta. Eiköhän me keksitä jotain kivaa tekemistä, vaikka sää lupaileekin vähän sadetta ja kylmää. Ensimmäinen missioni Nykissä on ostaa kunnon takki ja jotkut kivat kengät, onhan tässä jo monta kuukautta odotettukin sitä kunnon shoppailun aloittamista... :)
torstai 1. joulukuuta 2011
San Francisco
Minun pitäisi tällä hetkellä istua hostellissa Hollywoodissa ja suunnitella seuraavia päiviä Losissa. Sen sijaan istun Berkeleyn vuorilla katsellen San Franciscoa ja suunnitellen huomista matkustuspäivää. Heräsin siis tänä aamuna aikaisin pakkaamaan laukut loppuun jotta ehdin hyvissä ajoin Losiin lähtevään bussiin. Viimeisenä ennen lähtöä tarkistin sähköpostit, joiden seasta löysin ilouutisen bussiyhtiöltä: mekaanisen ongelman takia bussia San Franciscon ja Los Angelesin välillä ei pystytä tänään ajamaan, joten huomenna uusi yritys! Vähän meinasi ärsyttää, mutta suunnitelmat aina välillä muuttuu ja sen mukana pitää elää. Hyppäsin sitten taas Bart-junaan kohti San Franciscoa (vaikkakin aluksi nousin väärään junaan ja seikkailin hetkisen eri linjojen välillä ennen kuin viimein istuin junassa matkalla oikeaan suuntaan) ja kävelin muutaman tunnin keskustassa. Ilma oli mahtava täkäläiseksi alkutalveksi, koska vaikka tuulikin aika paljon ei ollut San Franciscolle tyypillistä sumua. Eli eteensä jopa näki, toisin kuin eilen tiistaina kun kävimme "katsomassa" Golden Gate -siltaa... Tässä lyhyt kertaus viime päivistä täälläpäin Kaliforniaa:
Maanantaina kävimme Pilvin kanssa tutustumassa Alcatrazin vankilaan, mikä oli tosi mielenkiintoinen kokemus. 26 dollarilla saimme laivaliput saarelle ja takaisin, sekä audiokierroksen vankilan sisällä (eli siis kävelimme kuulokkeet korvilla ympäri vankilaa ja kuuntelimme entisten vankien ja vanginvartijoiden tarinoita vankilan toiminnasta). Kierros oli todella kiinnostava ja aika varmasti esimerkiksi The Rock -elokuvan katsominen on jatkossa entistä mukavampaa, kun on oikeasti käynyt niissä paikoissa joista elokuva kertoo. Alcatrazin jälkeen kävimme Chinatownissa syömässä Subwaylla (:D) ja shoppailimme keskustassa ennen paluuta takaisin Berkeleyyn. Ajoin myös elämäni ensimmäistä kertaa cable carilla, eli San Franciscon "ratikalla". Ja onnistuin rikkomaan Disney-kaupassa yli 10 dollarin joulupallon, vähän meinasi hävettää kerätä niitä sirpaleita lattialta... Kunnon elefantti posliinikaupassa. :)
Tiistaina ajoimme katsomaan Golden Gate -siltaa, josta ei siis näkynyt sumun takia mitään. Ihan huvitti seistä "näköalatasanteella" ja katsella paksua pilviverhoa, jonka läpi ei nähnyt yhtään mitään. Lopulta saimme pari kuvaa sillan korkeimmista torneista, jotka välillä vilahtivat pilvien keskeltä. Alla yksi esimerkki.
Tämän parempia kuvia en sillasta saanut, mutta selkeä kuva on kuitenkin piirtynyt verkkokalvoille joten jokapäiväinen sumu ei kuitenkaan kamalasti harmita. Tiistai-iltana olin vähän kuumeinen ja flunssainen, joten illan vietin pakaten ja pyykäten ollakseni terve ja virkeä keskiviikkoaamun lähtöä varten, jota ei sitten koskaan tullatkaan.
Tänään kävin siis taas keskustassa kävelemässä ja iltapäivällä kävimme parissa kaupassa täällä Berkeleyssä ja illalla ajoimme vuorten toiselle puolelle Walnut Creekiin kauppakeskukseen. Walnut Creek oli aivan erilainen paikka verrattuna Berkeleyhin; täällä meininki on hyvin rentoa ja hippimäistä ja kodittomia istuu lähes joka kadunkulmassa, kun taas Walnut Creekissä kaikki kadut olivat siistejä ja ihmiset tyylikkäitä, eikä kodittomia ollut missään. Muutenkin täällä jenkkilässä kyllä huomaa ihmisten tuloerot selvästi, päältä päin näkee kenellä on rahaa ruokaan ja vaatteisiin ja kenellä ei. Valitettavasti.
Huomenna olen toivottavasti päässyt seuraavaan matkakohteeseen, eli Los Angelesiin. Aion käydä ainakin Universal-studioilla ja kävellä ympäri Hollywoodia, ja tietenkin pitää käydä katsomassa sitä kuuluisaa kylttiä. Maanantai-iltana onkin jo lennot kohti New Yorkia ja Keskuspuiston lenkkimaisemia. Tekee muutenkin ihan hyvää päästä pois näiden liian hyvin maistuvien ruokapatojen äärestä, musta on pidetty liian hyvää huolta ja sen huomaa housunvyötäröllä. Aika palata takaisin tonnikala-raejuusto-dieetille ja hostellielämään hetkeksi. :)
Maanantaina kävimme Pilvin kanssa tutustumassa Alcatrazin vankilaan, mikä oli tosi mielenkiintoinen kokemus. 26 dollarilla saimme laivaliput saarelle ja takaisin, sekä audiokierroksen vankilan sisällä (eli siis kävelimme kuulokkeet korvilla ympäri vankilaa ja kuuntelimme entisten vankien ja vanginvartijoiden tarinoita vankilan toiminnasta). Kierros oli todella kiinnostava ja aika varmasti esimerkiksi The Rock -elokuvan katsominen on jatkossa entistä mukavampaa, kun on oikeasti käynyt niissä paikoissa joista elokuva kertoo. Alcatrazin jälkeen kävimme Chinatownissa syömässä Subwaylla (:D) ja shoppailimme keskustassa ennen paluuta takaisin Berkeleyyn. Ajoin myös elämäni ensimmäistä kertaa cable carilla, eli San Franciscon "ratikalla". Ja onnistuin rikkomaan Disney-kaupassa yli 10 dollarin joulupallon, vähän meinasi hävettää kerätä niitä sirpaleita lattialta... Kunnon elefantti posliinikaupassa. :)
| Eräs Alcatrazin selli |
| En meinannut tippua yhtään! :) |
Tiistaina ajoimme katsomaan Golden Gate -siltaa, josta ei siis näkynyt sumun takia mitään. Ihan huvitti seistä "näköalatasanteella" ja katsella paksua pilviverhoa, jonka läpi ei nähnyt yhtään mitään. Lopulta saimme pari kuvaa sillan korkeimmista torneista, jotka välillä vilahtivat pilvien keskeltä. Alla yksi esimerkki.
Tämän parempia kuvia en sillasta saanut, mutta selkeä kuva on kuitenkin piirtynyt verkkokalvoille joten jokapäiväinen sumu ei kuitenkaan kamalasti harmita. Tiistai-iltana olin vähän kuumeinen ja flunssainen, joten illan vietin pakaten ja pyykäten ollakseni terve ja virkeä keskiviikkoaamun lähtöä varten, jota ei sitten koskaan tullatkaan.
Tänään kävin siis taas keskustassa kävelemässä ja iltapäivällä kävimme parissa kaupassa täällä Berkeleyssä ja illalla ajoimme vuorten toiselle puolelle Walnut Creekiin kauppakeskukseen. Walnut Creek oli aivan erilainen paikka verrattuna Berkeleyhin; täällä meininki on hyvin rentoa ja hippimäistä ja kodittomia istuu lähes joka kadunkulmassa, kun taas Walnut Creekissä kaikki kadut olivat siistejä ja ihmiset tyylikkäitä, eikä kodittomia ollut missään. Muutenkin täällä jenkkilässä kyllä huomaa ihmisten tuloerot selvästi, päältä päin näkee kenellä on rahaa ruokaan ja vaatteisiin ja kenellä ei. Valitettavasti.
Huomenna olen toivottavasti päässyt seuraavaan matkakohteeseen, eli Los Angelesiin. Aion käydä ainakin Universal-studioilla ja kävellä ympäri Hollywoodia, ja tietenkin pitää käydä katsomassa sitä kuuluisaa kylttiä. Maanantai-iltana onkin jo lennot kohti New Yorkia ja Keskuspuiston lenkkimaisemia. Tekee muutenkin ihan hyvää päästä pois näiden liian hyvin maistuvien ruokapatojen äärestä, musta on pidetty liian hyvää huolta ja sen huomaa housunvyötäröllä. Aika palata takaisin tonnikala-raejuusto-dieetille ja hostellielämään hetkeksi. :)
maanantai 28. marraskuuta 2011
Kuvapäivityksiä
Nyt parin Usa-päivän jälkeen katsoin tarpeelliseksi lisätä vähän kuvia fb-albumeihin, osa on tosin samoja mitä laitoin tänne blogiinkin muutama kirjoitus sitten. Mutta tässäpä linkit albumeihin:
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10150396524308331.377269.672308330&type=1&l=d8e17135af
ja
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10150425121023331.380864.672308330&type=1&l=fd857b9aab
Jälkimmäiseen tulen lisäämään kuvia myöhemmin kunhan matka taas etenee ja uusia kuvia tulee, edelleen multa puuttuu esimerkiksi hyvä kuva San Franin valomerestä pimeällä, mutta sen saan toivon mukaan napattua ennen lähtöä.
Eilen tutustuin San Franciscon keskustaan muutaman tunnin ajan ja jo lyhyen vierailun jälkeen voin sanoa, että tykkään kaupungista kovasti. Tänään vuorossa oli pitkästä aikaa kunnon urheilua kun hölkkäsin täältä vuorilta alas Berkeleyn yliopistokampukselle ja kiertelin vähän paikkoja Berkeleyssä. Alaspäin juokseminen tuntuu pohkeissa ihan mukavasti, saa nähä miten kipeää tekee huomenna kävely... :) Eikä se 4 kilometrin mittainen tasainen nousukaan aivan iisiä ollut, kovasti meinas jyrkimmissä paikoissa puhalluttaa. Mutta yhteensä reilut 11km tuli parissa tunnissa taivallettua, ihan hyvin ottaen huomioon että kävelin suurimman osan matkasta.
Huomenna menemme käymään Alcatrazissa ja minä käyn myös Pier 39:llä, molemmat paikat on kaikkien mukaan aivan must-juttuja kun San Franciscossa käy. Odotan innolla varsinkin tuon kuuluisan vankilasaaren näkemistä, onhan niitä saarella kuvattuja elokuvia tullut joskus katsottua. :) Ehkä Sean Connery tulee jonkun kulman takaa vastaan... ;)
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10150396524308331.377269.672308330&type=1&l=d8e17135af
ja
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10150425121023331.380864.672308330&type=1&l=fd857b9aab
Jälkimmäiseen tulen lisäämään kuvia myöhemmin kunhan matka taas etenee ja uusia kuvia tulee, edelleen multa puuttuu esimerkiksi hyvä kuva San Franin valomerestä pimeällä, mutta sen saan toivon mukaan napattua ennen lähtöä.
Eilen tutustuin San Franciscon keskustaan muutaman tunnin ajan ja jo lyhyen vierailun jälkeen voin sanoa, että tykkään kaupungista kovasti. Tänään vuorossa oli pitkästä aikaa kunnon urheilua kun hölkkäsin täältä vuorilta alas Berkeleyn yliopistokampukselle ja kiertelin vähän paikkoja Berkeleyssä. Alaspäin juokseminen tuntuu pohkeissa ihan mukavasti, saa nähä miten kipeää tekee huomenna kävely... :) Eikä se 4 kilometrin mittainen tasainen nousukaan aivan iisiä ollut, kovasti meinas jyrkimmissä paikoissa puhalluttaa. Mutta yhteensä reilut 11km tuli parissa tunnissa taivallettua, ihan hyvin ottaen huomioon että kävelin suurimman osan matkasta.
Huomenna menemme käymään Alcatrazissa ja minä käyn myös Pier 39:llä, molemmat paikat on kaikkien mukaan aivan must-juttuja kun San Franciscossa käy. Odotan innolla varsinkin tuon kuuluisan vankilasaaren näkemistä, onhan niitä saarella kuvattuja elokuvia tullut joskus katsottua. :) Ehkä Sean Connery tulee jonkun kulman takaa vastaan... ;)
lauantai 26. marraskuuta 2011
Kaliforniassa ollaan
Saavuin tänään perjantaiaamuna (eli Uuden-Seelannin aikaa lauantaiaamuna) San Franciscoon 12 tunnin lennon jälkeen. Väsytystaktiikkani toimi ihan kelvollisesti, koska sain nukuttua varmaan lähemmäs kuusi tuntia koneessa. Katsoin lisäksi kolme elokuvaa, aikaa kun kerta piisasi. :) Lentokentällä selvisin tullista ja rajatarkastuksesta yllättävän nopeasti ja olin paikallista aikaa jo puoli yhden maissa North Berkeleyn juna-asemalla odottamassa kyytiä ylhäällä vuorilla sijaitsevaan majapaikkaani. Muuten päivä meni lähinnä nuokkuessa, tosin illalla kävimme koko porukka kuuntelemassa paria suomalaisbändiä eräällä pienellä studiolla/klubilla. Paikalla oli paljon suomalaisia ja varsinkin Oulu ja muu Pohjois-Suomi oli hyvin edustettuna, joten Oulun murretta sai vääntää taas ihan tosissaan. Mukavaa vaihtelua pitkästä aikaa. :)
Tässä vaiheessa ei olekaan paljon muuta kerrottavaa, huomenna lähden tutustumaan San Franciscoon ja katsomaan mitä siellä näkyy. Kello on nyt 1 yöllä, eli sisäisen kelloni mukaan aamuneljä, joten varmaan korkea aika painaa pää tyynyyn ja yrittää nukkua matkaväsymystä pois. Tieto siitä, ettei jäljellä ole kuin yksi pitkä matkustusrupeama ennen paluuta Ouluun on aika lohduttavaa tällä hetkellä. :) Öitä.
p.s. Ikkunastani näkyy tällä hetkellä öinen San Francisco kaikessa valokomeudessaan, mukaanlukien Golden Gate -silta ja Alcatrazin vankilasaari. Mitä teidän ikkunoista näkyy? :)
Tässä vaiheessa ei olekaan paljon muuta kerrottavaa, huomenna lähden tutustumaan San Franciscoon ja katsomaan mitä siellä näkyy. Kello on nyt 1 yöllä, eli sisäisen kelloni mukaan aamuneljä, joten varmaan korkea aika painaa pää tyynyyn ja yrittää nukkua matkaväsymystä pois. Tieto siitä, ettei jäljellä ole kuin yksi pitkä matkustusrupeama ennen paluuta Ouluun on aika lohduttavaa tällä hetkellä. :) Öitä.
p.s. Ikkunastani näkyy tällä hetkellä öinen San Francisco kaikessa valokomeudessaan, mukaanlukien Golden Gate -silta ja Alcatrazin vankilasaari. Mitä teidän ikkunoista näkyy? :)
perjantai 28. lokakuuta 2011
Visa vinkuu ja matkakuume nousee
Olen viimeisen viikon aikana näpytellyt Visa-korttini numeron niin moneen paikkaan, että osaan sen kohta paremmin kuin syntymäaikani. Tästä voi siis päätellä, että matkasuunnitelmat Australian jälkeen ovat alkaneet selkiytyä. Tässä ne lyhyesti:
Lähden Newcastlesta Sydneyyn sunnuntaina 13.11 tarkoituksena tutustua kaupunkiin vähän paremmin. Poistumalla kämpästäni sunnuntaina (samana päivänä kuin siihen muutinkin) minun ei tarvitse maksaa erikseen vuokraa parista ekstrapäivästä, vaan voin käyttää rahat hostelliin Sydneyssä. Valitsin Sydneystä vähän kalliimman, mutta sijainniltaan erinomaisen hostellin, paikka nimittäin sijaitsee keskusrautatieasemalla. Otin vielä sängyn sellaisesta huoneesta, joka on rakennettu junavaunuun ja on oikeasti raiteiden päällä, joten nukun pari yötä laiturilla 0. Ei ihan 9 ja 3/4, mutta erikoinen kuitenkin. :)
15.11 lennän Wellingtoniin tuttavani Amandan luokse, joka on miehineen ystävällisesti luvannut majoittaa minut kolmeksi yöksi. Lento on perillä vasta puolenyön aikaan, joten aikaa Wellingtonille ei ole oikeastaan kuin yksi päivä, koska torstain 17.11 vietän suurimmaksi osaksi kiertäen Wellingtonia ja ympäristöä movie-tourilla. :) Luvassa on n.25 Taru Sormusten Herrasta -kuvauspaikkaa, lounas Rivendellissä, tutustuminen Weta Workshopiin jne, joten 8,5h luulisi hurahtavan vauhdilla.
Wellingtonista lähden bussilla Taupolle (Taupoon?) perjantaiaamuna ja siellä on tarkoitus viettää sunnuntaihin asti ihastellen maisemia ja patikoiden. Taupon jälkeen vuorossa on Rotorua, joka kuulemma haisee aivan mädäntyneeltä kananmunalta rikin takia, mutta en aio välittää pienestä hajuhaitasta. Rotorualla aion katsella geysireitä, käydä ehkä mutalammikossa tai kuumassa lähteessä lillumassa ja ihastella jälleen kerran maisemia. Varmaan tutustun jollain tapaa myös maori-kulttuuriin, koska Rotorualla on vahva maoriperinne. Maanantaille 21.11 olen varannut toisen TSH-kierroksen, tällä kertaa pääsen tutustumaan Matamataan, missä sijaitsee Hobittila. :) Tällä hetkellä kaikki kierrokset paikkaan on peruttu, koska siellä kuvataan parhaillaan Hobitti-elokuvaa, mutta kuvausten pitäisi loppua 8.11 ja kierrokset pyörivät sen jälkeen taas normaalisti. Eli hobittikolot, täältä tullaan! :) Rotorualta siirryn Aucklandiin tiistaina 22.11 ja se onkin viimeinen pysäkki ennen seuraavan maan ja mantereen valloitusta. Aucklandia varten en ole vielä tehnyt mitään suunnitelmia, mutta isossa kaupungissa luulisi olevan näkemistä ja tekemistä ihan yllin kyllin.
25.11 illalla lennän San Franciscoon johon saavun 25.11 aamulla (aikaeron ihanuuksia). San Franissa minut majoittaa oululainen tuttavaperhe, joten luvassa on pitkästä aikaa suomea ja Oulun murretta. :) Losiin siirryn 30.11 sukkulabussilla, joka jättää minut suoraan Hollywoodin hostellini etuovelle. Losissa minulla on 5 päivää aikaa tutustua paikkoihin, mikä ei varmasti ole tarpeeksi, mutta parhaani yritän. Hostelli järjestää onneksi erilaisia patikointireissuja ja kierroksia, joten todennäköisesti pääsen ainakin patikoimaan Hollywood-kyltille ja mikäli uskaltaudun mukaan, niin tarjolla on myös limusiinikierros Beverly Hillsissä (hintaan sisältyy shampanjatarjoilu). 5.12 minua odottaa lento New Yorkiin, mikä on viimeinen pysäkki ennen paluuta Suomeen. Tätini on minut luvannut ottaa huomaansa ja mahdollisesti pääsen auttamaan joululeipomisissa. Saa vähän tuntumaa jouluun jo ennen paluuta Ouluun. :)
Päädyin lopulta matkustamaan yksin, koska kevätloman autoreissu osoitti ettei pitkälle reissulle kannata lähteä puolituttujen kanssa (tosin myönnän nyt, että osa ongelmista johtui täysin minusta eikä muista). Koska reissaan yksin valitsin majapaikkani ensisijaisesti turvallisuuden ja siisteyden perusteella, enkä aina varannut petiä siitä halvimmasta hostellista. Kaikki hostellit sijaitsevat hyvällä paikalla, joten todennäköisesti pystyn kävelemään suurimpaan osaan nähtävyyksistä, mikä taas kasvattaa kuntoa (tai ylläpitää sitä) sekä säästää luontoa ja erityisesti matkabudjettia. Mottona tällä tulevalla seikkailulla voisi varmaan olla "enemmän vähemmällä". :)
Tänään minulle selvisi, että saan ottaa New Yorkista mukaani yhden sijasta kaksi matkalaukkua (paino max. 23kg/kpl), joten mikäli Nykkiin päästessäni matkakassassani on vielä jotain jäljellä saatan kuluttaa jokusen dollarin joululahjoihin muille ja ehkä myös itselle. Joulupukille ajattelin kirjoittaa lahjalistaan vain valuuttamerkkejä, ja jos joku tontuista erehtyy joulun ajankohdasta ja jakaa lahjansa vähän etuajassa se tuskin ketään haittaa, helpottaa vain tämän tontun joululahjaostoksia Isossa Omenassa. (vink vink) :)
Olen virallisesti neljän esseenpalautuksen päässä lukukauden lopusta, ensi viikolla on enää yksi luento joka sekin hyvin epävirallinen enemmänkin nyyttärihenkinen tilaisuus. Aion leipoa sinne suklaapiirakan, kunhan rakas avomieheni lähettää minulle reseptin.. Nonparellit kävin jo ostamassa, Aldissa oli tarjouksessa. :) Lähettäkää tänne päin tsemppiä että jaksan rutistaa viimeiset kouluhommat ja sitten voinkin keskittyä pakkaamiseen ja lähtökuumeen laskemiseen!
Lähden Newcastlesta Sydneyyn sunnuntaina 13.11 tarkoituksena tutustua kaupunkiin vähän paremmin. Poistumalla kämpästäni sunnuntaina (samana päivänä kuin siihen muutinkin) minun ei tarvitse maksaa erikseen vuokraa parista ekstrapäivästä, vaan voin käyttää rahat hostelliin Sydneyssä. Valitsin Sydneystä vähän kalliimman, mutta sijainniltaan erinomaisen hostellin, paikka nimittäin sijaitsee keskusrautatieasemalla. Otin vielä sängyn sellaisesta huoneesta, joka on rakennettu junavaunuun ja on oikeasti raiteiden päällä, joten nukun pari yötä laiturilla 0. Ei ihan 9 ja 3/4, mutta erikoinen kuitenkin. :)
15.11 lennän Wellingtoniin tuttavani Amandan luokse, joka on miehineen ystävällisesti luvannut majoittaa minut kolmeksi yöksi. Lento on perillä vasta puolenyön aikaan, joten aikaa Wellingtonille ei ole oikeastaan kuin yksi päivä, koska torstain 17.11 vietän suurimmaksi osaksi kiertäen Wellingtonia ja ympäristöä movie-tourilla. :) Luvassa on n.25 Taru Sormusten Herrasta -kuvauspaikkaa, lounas Rivendellissä, tutustuminen Weta Workshopiin jne, joten 8,5h luulisi hurahtavan vauhdilla.
Wellingtonista lähden bussilla Taupolle (Taupoon?) perjantaiaamuna ja siellä on tarkoitus viettää sunnuntaihin asti ihastellen maisemia ja patikoiden. Taupon jälkeen vuorossa on Rotorua, joka kuulemma haisee aivan mädäntyneeltä kananmunalta rikin takia, mutta en aio välittää pienestä hajuhaitasta. Rotorualla aion katsella geysireitä, käydä ehkä mutalammikossa tai kuumassa lähteessä lillumassa ja ihastella jälleen kerran maisemia. Varmaan tutustun jollain tapaa myös maori-kulttuuriin, koska Rotorualla on vahva maoriperinne. Maanantaille 21.11 olen varannut toisen TSH-kierroksen, tällä kertaa pääsen tutustumaan Matamataan, missä sijaitsee Hobittila. :) Tällä hetkellä kaikki kierrokset paikkaan on peruttu, koska siellä kuvataan parhaillaan Hobitti-elokuvaa, mutta kuvausten pitäisi loppua 8.11 ja kierrokset pyörivät sen jälkeen taas normaalisti. Eli hobittikolot, täältä tullaan! :) Rotorualta siirryn Aucklandiin tiistaina 22.11 ja se onkin viimeinen pysäkki ennen seuraavan maan ja mantereen valloitusta. Aucklandia varten en ole vielä tehnyt mitään suunnitelmia, mutta isossa kaupungissa luulisi olevan näkemistä ja tekemistä ihan yllin kyllin.
25.11 illalla lennän San Franciscoon johon saavun 25.11 aamulla (aikaeron ihanuuksia). San Franissa minut majoittaa oululainen tuttavaperhe, joten luvassa on pitkästä aikaa suomea ja Oulun murretta. :) Losiin siirryn 30.11 sukkulabussilla, joka jättää minut suoraan Hollywoodin hostellini etuovelle. Losissa minulla on 5 päivää aikaa tutustua paikkoihin, mikä ei varmasti ole tarpeeksi, mutta parhaani yritän. Hostelli järjestää onneksi erilaisia patikointireissuja ja kierroksia, joten todennäköisesti pääsen ainakin patikoimaan Hollywood-kyltille ja mikäli uskaltaudun mukaan, niin tarjolla on myös limusiinikierros Beverly Hillsissä (hintaan sisältyy shampanjatarjoilu). 5.12 minua odottaa lento New Yorkiin, mikä on viimeinen pysäkki ennen paluuta Suomeen. Tätini on minut luvannut ottaa huomaansa ja mahdollisesti pääsen auttamaan joululeipomisissa. Saa vähän tuntumaa jouluun jo ennen paluuta Ouluun. :)
Päädyin lopulta matkustamaan yksin, koska kevätloman autoreissu osoitti ettei pitkälle reissulle kannata lähteä puolituttujen kanssa (tosin myönnän nyt, että osa ongelmista johtui täysin minusta eikä muista). Koska reissaan yksin valitsin majapaikkani ensisijaisesti turvallisuuden ja siisteyden perusteella, enkä aina varannut petiä siitä halvimmasta hostellista. Kaikki hostellit sijaitsevat hyvällä paikalla, joten todennäköisesti pystyn kävelemään suurimpaan osaan nähtävyyksistä, mikä taas kasvattaa kuntoa (tai ylläpitää sitä) sekä säästää luontoa ja erityisesti matkabudjettia. Mottona tällä tulevalla seikkailulla voisi varmaan olla "enemmän vähemmällä". :)
Tänään minulle selvisi, että saan ottaa New Yorkista mukaani yhden sijasta kaksi matkalaukkua (paino max. 23kg/kpl), joten mikäli Nykkiin päästessäni matkakassassani on vielä jotain jäljellä saatan kuluttaa jokusen dollarin joululahjoihin muille ja ehkä myös itselle. Joulupukille ajattelin kirjoittaa lahjalistaan vain valuuttamerkkejä, ja jos joku tontuista erehtyy joulun ajankohdasta ja jakaa lahjansa vähän etuajassa se tuskin ketään haittaa, helpottaa vain tämän tontun joululahjaostoksia Isossa Omenassa. (vink vink) :)
Olen virallisesti neljän esseenpalautuksen päässä lukukauden lopusta, ensi viikolla on enää yksi luento joka sekin hyvin epävirallinen enemmänkin nyyttärihenkinen tilaisuus. Aion leipoa sinne suklaapiirakan, kunhan rakas avomieheni lähettää minulle reseptin.. Nonparellit kävin jo ostamassa, Aldissa oli tarjouksessa. :) Lähettäkää tänne päin tsemppiä että jaksan rutistaa viimeiset kouluhommat ja sitten voinkin keskittyä pakkaamiseen ja lähtökuumeen laskemiseen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)