Kyllä maalla oli mukavaa

Vietin viikonlopun tätini ja hänen miehensä loma-asunnolla Milanin pienessä kylässä parin tunnin ajomatkan päässä New Yorkista. Viikonlopun aikana teimme jouluvalmisteluita, eli listalla oli pipareiden ja torttujen leipomista. Piparit maistuivat aivan yhtä hyvältä kuin muistinkin ja ensimmäistä kertaa näin myös miten voitaikina tehdään itse alusta alkaen. Sen voimäärän nähtyäni alkoivat tortut näyttää aivan toisilta kuin ennen ja tyydyin syömään vain pari. Joskus aiemmin olisi saattanut mennä muutama enemmän...

Jouluruokien lisäksi pääsin maistamaan myös kunnon gourmet-ruokaa, lauantaina illalliseksi oli nimittäin hummeria ja pastaa simpukkakastikkeessa. Ennen illallisen nauttimista pääsin myös saunomaan kunnon suomalaisessa saunassa, joten päivä oli käytännössä täydellinen. Ostin myös muutaman tuliaisen lisää, uusi matkalaukku alkaa vähitellen täyttyä. :) Laittaisin tähän kuvia viikonlopusta, mutta kamera on jossain kaukana enkä jaksa nousta sitä hakemaan. Laiskuus iskee aina välillä...

Paluu kotiin on nyt jo niin lähellä, että voin jo melkein nähdä perheeni ottamassa minua vastaan lentokentällä. Lisäksi voin jo lähes maistaa maitorahkan pehmeän maun, jota ilman olen joutunut olemaan aivan liian kauan. Ruisleipää löysin sattumalta perjantaina eräästä kojusta Union Squaren markkinoilta (oli muuten oikeasti suomalaista leipää!), joten sitä ei enää kaipaa niin paljon. Uskomatonta ajatella, että kahden yön päästä olen jo lähdössä kohti kotia ja keskiviikkoiltana pääsen nauttimaan taas vanhempieni, sisarteni sekä kaikkien läheisten seurasta, juuri sopivasti jouluksi. :) Lennosta on näillä näkymin tulossa tuskainen kiitos tukkoisen nenän ja koko ajan "poksuvien" korvien, mutta viimeiset kolme lentoa menee vaikka pää kainalossa kun kotiin ollaan matkalla!