Tänään alkaa paljon odotettu matkamme kohti Melbournea. Kello kahden jälkeen päivällä hyppäämme bussiin suuntana Broadmeadow (juna-asema), ja siellä vaihdamme junaan suuntana Sydney. Sydneyn keskusrautatieasemalta menemme lentokentälle niin ikään junalla. Laskeudumme Melbourneen yhdentoista jälkeen illalla, mutta onneksi lentokentältä järjestetään vielä tuolloinkin bussikyyti keskustaan. Hintaa bussimatkalle kertyy 20 dollaria/hlö, mutta tulee se silti halvemmaksi kuin taksi, koska matkalle sattuu ah niin ihania tulliteitä ja taksi kustantaisi niiden takia lähemmäs 130 dollaria. Kallista lystiä tämä matkustelu(kin) tällä puolella palloa...
Pakkaaminen on vielä vähän vaiheessa, mutta onneksi aikaa on vielä yli 5 tuntia siihen, että lupasin raahata kamani tyttöjen kämpille. Otamme kaikille käsimatkatavarat ja yhden yhteisen ruumaan menevän laukun, joten meidän täytyy pakata Lean iso matkalaukku yhdessä ennen bussipysäkille siirtymistä. Onneksi tiedän aika pitkälti mitä otan mukaani, joten pakkaaminen onnistuu sinänsä nopeasti, mutta osa vaatteistani on edelleen kuivumassa pihalla pesun jäljiltä. Tällä hetkellä ulkona sataa kaatamalla, joten tuskin ne kovin paljoa kuivuvat... Pitää varmaan käydä hakemassa kaikki sisälle ja/tai toivoa sateen loppumista. Olen ehkä turhan optimistinen, mutta olen ottamassa mukaan vain kahdet pitkät housut; farkut ja juoksuhousut. Täällä on ollut viime viikko taas niin lämmintä, ettei pitkälahkeisten ja -hihaisten vaatteiden pitämistä ole voinut edes ajatella, joten päädyin enemmän "keväisempään" vaatetukseen myös reissulle. Varsinkin, kun Melbourneen on luvattu välillä +27 asteen lämpötiloja. Onneksi autossa on ilmastointi. :) Huono puoli tuossa osassa tätä maata on se, että päivän ja yön lämpötilaerot ovat suuria. Kun kotona Newcastlessa yölläkin lämpötila pysyttelee siellä 15 asteen paremmalla puolella, saattaa Melbournessa öisin olla n. 5 astetta lämmintä. Mutta meillä on sentään kunnon auto missä nukkua, kaverit ovat vuokranneet pelkän henkilöauton ja teltan. :) Ei käy kateeksi heitä, jos rankkasade iskee keskellä yötä.
Päätimme tyttöjen kanssa, että jompikumpi heistä (tai molemmat) ottaa tietokoneen mukaansa, joten oma rakas läppärini jää turvallisesti kotiin odottamaan paluutani. Olen siirtänyt kaikki tärkeät tiedostot (lue: kaikki kuvat, leffat, e-kirjat ja tottakai koko Gilmoren tyttöjen tuotannon) hienolle ulkoiselle kovalevylleni, joka on huomattavasti helpompi kantaa mukana kuin yli 2kg:n painoinen tietokone. Pystyn toivottavasti siirtämään myös valokuvia aina muutaman päivän välein "turvaan" kovalevylle, jotten menetä kaikkia otoksia siinä onnettomassa tapauksessa, että kameralle sattuisi jotain. Kaikki vanhat kuvat ovat jo turvassa sekä koneella, että edellämainitulla kovalevyllä, joten siitäkään ei tarvitse huolehtia. Internetiä meillä ei ole mahdollisuutta käyttää koko aikaa, mutta ilmeisesti mm. McDonald'silla on ilmainen WiFi, joten pitänee pysähtyä aina silloin tällöin vaikka jäätelölle tarkastamaan sähköpostit. Minun kännykälläkin pääsee nettiin, joten hätätapauksissa siitäkin saattaa olla apua, mutta netin nopeus on vain sitä luokkaa, ettei kovin montaa sivua jaksa ladata.
Nyt täytyy varmaan vähitellen nousta peiton alta ja aloittaa tosissaan pakkaus (tai ainakin hakea nuo vaatteet tuolta ulkoa sisälle). Palaan kotiin torstaina 6.10 johonkin aikaan, joten viikon 40 loppupuolella voi odottaa jonkinlaista matkakertomusta. Pitäkää peukkuja, että kaikki sujuu hyvin enkä kuluta kaikkia varojani matkan aikana, voi nimittäin tulla aika onneton Uuden-Seelannin-/Amerikan-reissu jos tili näyttää nollaa tämän matkan jälkeen. Mutta kuten aiemminkin olen todennut, kerran sitä vaan eletään! :) Halvemmaksi se reissaaminen joka tapauksessa tulee täältä käsin, kuin jos Suomesta lähtisi samaa matkaa tekemään. Eikä tällaisille kokemuksille voi lyödä hintalappua. :)
p.s. Aiemmassa postauksessa mainittu opossumi osoittautuikin rotiksi ja hiiriksi, jotka ilmeisesti asustavat välikatolla. Kämppikseni Lily myös näki pari yksilöä keittiössä yksi ilta, joten suurella todennäköisyydellä ne ovat käyneet siellä myös muulloin (pidän ruokani yhä tarkemmin muovirasioissa). Torstaina meillä kävi tuholaismyrkyttäjä (onko tuo sama kuin exterminator??), joka laittoi katolle syöttejä joiden tarkoitus on tehdä tuholaiset janoisiksi ja ajaa ne ulos etsimään vettä, ja lopulta myös tappaa ne. Kuulemma parin viikon päästä olioiden pitäisi olla poissa, joten toivon hartaasti, että näin myös tapahtuu. Täällä on ilmeisesti menossa jonkin sortin rottien kansannousu, koska lähes joka puolelta niitä löytyy. Eli ongelma ei ole meidän talomme hygieniataso tai mitään vastaavaa, niitä nyt vaan sattuu olemaan joka paikassa. Lisää asioita, joita ei mainittu yliopiston vaihtoonlähtö-infossa... Positiivista on kuitenkin se, että jo vajaan kahden kuukauden päästä jätän tämän talon, maan ja toivottavasti myös ne rotat taakseni. :)
lauantai 24. syyskuuta 2011
sunnuntai 18. syyskuuta 2011
Matkasuunnitelmia
Tässä uusimmat tiedot tulevasta road tripistämme, koska tiedän, että kaikki haluavat kadehtia edessä olevaa (toivottavasti) mahtavaa reissuamme. :)
Vuokrasimme auton 11 päiväksi välille Melbourne-Sydney. Jos jotakuta kiinnostaa, niin tarkemmat tiedot autosta (kuvien kera) löytää seuraavalta sivulta: http://www.jucy.com.au/vehicles/jucy-choppa-4-berth.aspx
Kyseessä on siis 4 hengen auto, mutta reissuun on näillä näkymin lähdössä vain minä ja kaksi saksalaista kaveria. Ja kyllä, automaattivaihteet löytyy, joten hyvästi paniikinomaiset "miten-vasemmalla-kädellä-vaihdetaan-vaihteita-apua-kääk"-hetket. :) Vasemmalla puolella tietä ajaminen todennäköisesti aiheuttaa harmaita hiuksia aluksi, mutta onneksi olen istunut sen verran paljon auton kyydissä täällä ollessani, etten enää sulje silmiäni aina kun rekka lähestyy "väärällä puolella tietä". Ja auto on myös suht pienikokoinen verrattuna joihinkin vaihtoehtoihin, mitä mietittiin, joten sen saa luultavasti myös parkkeerattua ilman suuria ongelmia. Toivottavasti.
Koska lennämme Melbourneen lauantai-iltana myöhään ja auton haemme vasta maanantaina, varasimme myös sängyt hostellista kahdeksi yöksi. Tällä hetkellä odotan varmistusta lentokenttäkuljetuksesta; halpalentoyhtiön käyttäminen tarkoittaa tietenkin sitä, että lento laskeutuu sille pienemmälle Melbournen lentokentällä, joka sijaitsee n. 65km keskustasta.. Keskellä yötä sieltä kaupunkiin pääseminen on hieman ongelmallista, mutta paikallinen bussiyhtiö lupaa sloganissaan "to meet every flight", joten saavat kans pitää sanansa ja järjestää bussikuljetuksen kaupunkiin myös meidän lentomme jälkeen. Hostellin valitsimme täysin hinnan ja sijainnin perusteella, joten voimme kävellä rautatieasemalta majapaikkaamme kunhan ensin kaupunkiin pääsemme.
Perjantaina kävin erään ystävän synttäreillä melkein naapurissa, ja siellä tuli puheeksi muutaman tutun kanssa kevätlomasuunnitelmat. Kävi ilmi, että ainakin 5 tuttua/puolituttua vaihtaria on Melbournessa samaan aikaan meidän kanssamme, joten lyömme varmaan sunnuntaina hynttyyt yhteen ainakin yhden ruokailun ajaksi. :) Mahdollisesti ajelemme myös samaa matkaa Great Ocean Roadia pitkin kunhan kaikki saavat vuokra-auton alleensa, mutta tarkkoja suunnitelmia ei vielä ole tehty.
Kuten mainitsin jo aiemmin, meillä ei Lean ja Katharinan kanssa ole mitään aikataulua tms. valmiina, mikä sopii loistavasti tarkasti suunnitellun opiskelusyksyn jälkeen. Todennäköisesti ajamme aluksi Melbournesta länteen katsomaan mahtavia maisemia Great Ocean Roadin varrella ainakin 12 Apostolille asti, ja sen jälkeen katsotaan minne auton keula osoittaa. :) Iltalukemisena on jo pari päivää ollut Lonely Planetin Australia-opas (kiitos Tapsa vielä kerran lahjasta!), eiköhän sieltä löydy vinkkejä matkan varrelle.
Viikon päästä olen jo Melbournessa valmiina aloittamaan matkan, joten yritän päivittää matkasuunnitelmia tänne vielä ennen lähtöä. Otamme yhden tietokoneen mukaan, joten matkan aikanakin pääsen tarkistamaan sähköpostit ja facebookin, mutta tuskin ehdin kirjoittaa pidempiä blogikirjoituksia. Jos minun kone on se, joka lähtee mukaan, saatan kirjoitella tekstejä valmiiksi ja postata niitä tänne kun pääsen nettiin, mutta välttämättä näin ei tapahdu. Lupasin kuitenkin mailata ainakin äidille matkan varrelta väliaikaraportteja, ettei totaalisesti tarvitse yöunia menettää koti-Suomessa. :) Ja facebook-päivityksiä on luvassa aivan varmasti, joten no worries!
Vuokrasimme auton 11 päiväksi välille Melbourne-Sydney. Jos jotakuta kiinnostaa, niin tarkemmat tiedot autosta (kuvien kera) löytää seuraavalta sivulta: http://www.jucy.com.au/vehicles/jucy-choppa-4-berth.aspx
Kyseessä on siis 4 hengen auto, mutta reissuun on näillä näkymin lähdössä vain minä ja kaksi saksalaista kaveria. Ja kyllä, automaattivaihteet löytyy, joten hyvästi paniikinomaiset "miten-vasemmalla-kädellä-vaihdetaan-vaihteita-apua-kääk"-hetket. :) Vasemmalla puolella tietä ajaminen todennäköisesti aiheuttaa harmaita hiuksia aluksi, mutta onneksi olen istunut sen verran paljon auton kyydissä täällä ollessani, etten enää sulje silmiäni aina kun rekka lähestyy "väärällä puolella tietä". Ja auto on myös suht pienikokoinen verrattuna joihinkin vaihtoehtoihin, mitä mietittiin, joten sen saa luultavasti myös parkkeerattua ilman suuria ongelmia. Toivottavasti.
Koska lennämme Melbourneen lauantai-iltana myöhään ja auton haemme vasta maanantaina, varasimme myös sängyt hostellista kahdeksi yöksi. Tällä hetkellä odotan varmistusta lentokenttäkuljetuksesta; halpalentoyhtiön käyttäminen tarkoittaa tietenkin sitä, että lento laskeutuu sille pienemmälle Melbournen lentokentällä, joka sijaitsee n. 65km keskustasta.. Keskellä yötä sieltä kaupunkiin pääseminen on hieman ongelmallista, mutta paikallinen bussiyhtiö lupaa sloganissaan "to meet every flight", joten saavat kans pitää sanansa ja järjestää bussikuljetuksen kaupunkiin myös meidän lentomme jälkeen. Hostellin valitsimme täysin hinnan ja sijainnin perusteella, joten voimme kävellä rautatieasemalta majapaikkaamme kunhan ensin kaupunkiin pääsemme.
Perjantaina kävin erään ystävän synttäreillä melkein naapurissa, ja siellä tuli puheeksi muutaman tutun kanssa kevätlomasuunnitelmat. Kävi ilmi, että ainakin 5 tuttua/puolituttua vaihtaria on Melbournessa samaan aikaan meidän kanssamme, joten lyömme varmaan sunnuntaina hynttyyt yhteen ainakin yhden ruokailun ajaksi. :) Mahdollisesti ajelemme myös samaa matkaa Great Ocean Roadia pitkin kunhan kaikki saavat vuokra-auton alleensa, mutta tarkkoja suunnitelmia ei vielä ole tehty.
Kuten mainitsin jo aiemmin, meillä ei Lean ja Katharinan kanssa ole mitään aikataulua tms. valmiina, mikä sopii loistavasti tarkasti suunnitellun opiskelusyksyn jälkeen. Todennäköisesti ajamme aluksi Melbournesta länteen katsomaan mahtavia maisemia Great Ocean Roadin varrella ainakin 12 Apostolille asti, ja sen jälkeen katsotaan minne auton keula osoittaa. :) Iltalukemisena on jo pari päivää ollut Lonely Planetin Australia-opas (kiitos Tapsa vielä kerran lahjasta!), eiköhän sieltä löydy vinkkejä matkan varrelle.
Viikon päästä olen jo Melbournessa valmiina aloittamaan matkan, joten yritän päivittää matkasuunnitelmia tänne vielä ennen lähtöä. Otamme yhden tietokoneen mukaan, joten matkan aikanakin pääsen tarkistamaan sähköpostit ja facebookin, mutta tuskin ehdin kirjoittaa pidempiä blogikirjoituksia. Jos minun kone on se, joka lähtee mukaan, saatan kirjoitella tekstejä valmiiksi ja postata niitä tänne kun pääsen nettiin, mutta välttämättä näin ei tapahdu. Lupasin kuitenkin mailata ainakin äidille matkan varrelta väliaikaraportteja, ettei totaalisesti tarvitse yöunia menettää koti-Suomessa. :) Ja facebook-päivityksiä on luvassa aivan varmasti, joten no worries!
tiistai 13. syyskuuta 2011
Tilannepäivitys
Olen ollut taas hetkisen kirjoittamatta lähinnä tarinoiden puuttumisen takia. Mutta nyt ois ehkä aika taas vähän päivittää tilannetta tältä puolelta palloa. :) Tästä se lähtee:
Ostettiin Lean ja Katharinan kanssa lentoliput Sydneystä Melbourneen 24.9. Vuokrataan kolmestaan campervan tai vastaava ja tarkoitus on 12 päivän aikana ajaa takaisin Sydneyyn. Matkaa ei sinänsä ole hirveästi aikaan nähden, joten meillä on mahdollisuus pysähdellä periaatteessa silloin kun siltä tuntuu. Suunnitelmia ei ole tehty, katsotaan mihin tie meidät vie. :) Vielä pitäis hoitaa auton vuokraaminen, olen etsiskellyt ympäri internetin ihmeellistä maailmaa ja löytänyt parikin hyvää vaihtoehtoa. Kalliiksihan lysti tulee joka tapauksessa, mutta kerranhan sitä vaan eletään. :) Laitetaan Visa vinkumaan ja tuskaillaan sitten kotona taas tilannetta. Saa nähdä miten kestää pinna kolmestaan pienessä tilassa niin pitkän aikaa, mutta eiköhän siitä selvitä.
Viime viikolla kävin parinakin iltana keskustassa, eli en oikeasti istu joka ilta yksin kotona ja surfaa netissä (vaikka sitäkin tapahtuu aika usein). Keskiviikkona oli ystäväni Johannan 25-vuotissynttärit, joissa teemana oli 50- ja 60-luku. Koska en edes "oikeassa" elämässä omista tuon aikakauden vaatteita, saati sitten ottanut mitään sopivaa tänne mukaan, päädyin pukeutumaan Unikko-mekkoon. Printti on suunniteltu 1964, joten sinänsä se sopi mainiosti teemaan. :) Huvittavinta oli kuitenkin se, että Johannan asunnosta löytyy sohva, jonka kuvio on hyvin samanlainen kuin päälläni ollut Unikko. Pakkohan sitä oli istua sohvalle poseeraamaan ja todistamaan esimerkiksi eräille maanpuolustuksellisia velvollisuuksiaan suorittaville, että kyllä minäkin osaan maastoutua! :) Jokainen voi itse arvioida kuinka hyvin onnistuin.
Torstai-iltana raahauduin luentoni jälkeen taas keskustaan, tällä kertaa vuorossa oli Mountaineering Clubin ilmainen BBQ puistossa. Totta kai satoi vettä ja kuuden jälkeen oli jo pilkkopimeää, mutta ilmainen ruoka on aina ilmaista ruokaa. Lisäksi tapasin toisen suomalaisen opiskelijan, joten ei mikään pöllömpi ilta. Tyylilleni uskollisesti poistuin puistosta kotia kohti ensimmäisten joukossa, mutta menin kuitenkin paikalle! :)
Edellämainittujen tapahtumien lisäksi en ole tehnyt oikeastaan mitään erikoisempaa, lähinnä kuljen väliä koti-kauppa-kuntosali-kampus, järjestystä välillä vaihdellen. Se kyllä täytyy myöntää, että musta on tulossa oikeasti aika hyvä kokki täällä! :) Kokeilen ties mitä uusia juttuja ja yleensä laitan ruokaa niin paljon, että syön sitä seuraavat 3 päivää sekä lounaaksi, että päivälliseksi. Mulle tämä sopii oikein hyvin koska harvemmin kyllästyn tiettyihin ruokiin, mutta kämppisteni mielestä olen hullu, koska "eihän samaa ruokaa voi syödä kuin maksimissaan kaksi kertaa peräkkäin". No kyllä minä voin, pinaattikeittoakin menisi kotona kevyesti vaikka joka päivä... Tänään (ja huomenna, ja ylihuomenna) ruokalistalta löytyy oma versioni Chili con Carnesta, pääraaka-aineina kengurun jauheliha, porkkana, sipuli, yrttinen tomaattimurska ja kidneypavut. On muuten hyvää, ja vielä terveellistäkin! Ei ois uskonut, mutta kengurun jauheliha on a) halvinta jauhelihaa, b) vähärasvaisinta, c) sisältää eniten proteiinia ja d) maistuu oikeasti hyvältä! Eli kaikki hyvä samassa paketissa. :) Ainut huono puoli on se, että sitä myydään vain 1kg:n valmiissa paketeissa, mutta onneksi on pakastin, jonne voi säilöä pienempiä annoksia.
Olen onnistunut löytämään täältä lähes kaikki "perusraaka-aineet" mitä käytän kotonakin, ainoastaan rahkaa, ruisleipää ja soijarouhetta on tullut kunnon ikävä. Näkkileipääkin olen löytänyt jo paristakin eri kaupasta, ensimmäinen ostamani paketti tosin tuotti "pienen" pettymyksen kun tajusin noin 2 viikkoa ostamisen jälkeen, että paketissa luki parasta ennen maaliskuu 2011.. Mutta koska se maksoi maltaita, söin leivät silti. :) Eikä ole tullut mitään komplikaatioita, joten enköhän ole turvassa. Viime sunnuntaina ostin toisen paketin näkkäriä, tällä kertaa eri paikasta, ja nyt tarkistin päivämäärän kyllä tarkkaan ennen kassalle kävelyä. Tuostakin kaupasta löytyi pakettikaupalla Fazerin hapankorppuja, joissa oli enää pari päivää käyttöaikaa, joten ei mahda olla suuri kysyntä suomalaisilla leipälaaduilla. :) Ihmeellistä porukkaa täällä kun eivät hyvän päälle tajua. Näkkärin lisäksi syön käytännössä vain riisikakkuja leivän tilalla, jotenkin täkäläinen vaalea paahtoleipä ei meinaa maistua.
Seuraavien vajaan kahden viikon aikana täytyy panostaa kouluhommiin aika paljon ennen lomaa, ja loman jälkeen onkin jäljellä enää kolme viikkoa luentoja ja sitten ois lukukausi purkissa. :) Ennen virallista lukukauden lopetusta "saan" kirjoittaa esseen tai vastaavan vielä ainakin seuraavista aiheista: 1) Miten sana 'sisu' kuvaa suomalaista kulttuuri-identiteettiä ja miten sitä käytetään, 2) Analysoi Suomen jääkiekkomaajoukkueen kommentteja voittoisan Suomi-Ruotsi finaalin jälkeen; miten he kuvaavat peliä ja mitä syitä he antavat voitolleen, 3) Tutki kolmea tapausta opetusympäristöstä, joissa eri kansallisuuksien välillä on ilmennyt ymmärtämisongelmia; miksi näin on käynyt ja mitä ehdotat ratkaisuksi, 4) Selitä lastenkirjan avulla miksi (tai miksi ei) lastenkirjallisuus on mahdotonta ja 5) Analysoi miten etnisyys, kulttuuri-identiteetti ja kansalaisuus vaikuttavat ideaan "Australialaisesta kansallisidentiteetistä" sekä historiassa, että nykypäivänä. Osa aiheista on itse valittuja (kaksi ensimmäistä), mutta todellakaan ei päästetä opiskelijoita helpolla täällä. Onneksi tykkään oikeasti kolmesta kurssistani ja neljäskin menettelee, joten kirjoitan töitäni ihan mielellään. Kaikki on kuitenkin mukavampaa kuin gradun teko... :)
Ostettiin Lean ja Katharinan kanssa lentoliput Sydneystä Melbourneen 24.9. Vuokrataan kolmestaan campervan tai vastaava ja tarkoitus on 12 päivän aikana ajaa takaisin Sydneyyn. Matkaa ei sinänsä ole hirveästi aikaan nähden, joten meillä on mahdollisuus pysähdellä periaatteessa silloin kun siltä tuntuu. Suunnitelmia ei ole tehty, katsotaan mihin tie meidät vie. :) Vielä pitäis hoitaa auton vuokraaminen, olen etsiskellyt ympäri internetin ihmeellistä maailmaa ja löytänyt parikin hyvää vaihtoehtoa. Kalliiksihan lysti tulee joka tapauksessa, mutta kerranhan sitä vaan eletään. :) Laitetaan Visa vinkumaan ja tuskaillaan sitten kotona taas tilannetta. Saa nähdä miten kestää pinna kolmestaan pienessä tilassa niin pitkän aikaa, mutta eiköhän siitä selvitä.
Viime viikolla kävin parinakin iltana keskustassa, eli en oikeasti istu joka ilta yksin kotona ja surfaa netissä (vaikka sitäkin tapahtuu aika usein). Keskiviikkona oli ystäväni Johannan 25-vuotissynttärit, joissa teemana oli 50- ja 60-luku. Koska en edes "oikeassa" elämässä omista tuon aikakauden vaatteita, saati sitten ottanut mitään sopivaa tänne mukaan, päädyin pukeutumaan Unikko-mekkoon. Printti on suunniteltu 1964, joten sinänsä se sopi mainiosti teemaan. :) Huvittavinta oli kuitenkin se, että Johannan asunnosta löytyy sohva, jonka kuvio on hyvin samanlainen kuin päälläni ollut Unikko. Pakkohan sitä oli istua sohvalle poseeraamaan ja todistamaan esimerkiksi eräille maanpuolustuksellisia velvollisuuksiaan suorittaville, että kyllä minäkin osaan maastoutua! :) Jokainen voi itse arvioida kuinka hyvin onnistuin.
 |
| Hieno sohva :) |
Torstai-iltana raahauduin luentoni jälkeen taas keskustaan, tällä kertaa vuorossa oli Mountaineering Clubin ilmainen BBQ puistossa. Totta kai satoi vettä ja kuuden jälkeen oli jo pilkkopimeää, mutta ilmainen ruoka on aina ilmaista ruokaa. Lisäksi tapasin toisen suomalaisen opiskelijan, joten ei mikään pöllömpi ilta. Tyylilleni uskollisesti poistuin puistosta kotia kohti ensimmäisten joukossa, mutta menin kuitenkin paikalle! :)
Edellämainittujen tapahtumien lisäksi en ole tehnyt oikeastaan mitään erikoisempaa, lähinnä kuljen väliä koti-kauppa-kuntosali-kampus, järjestystä välillä vaihdellen. Se kyllä täytyy myöntää, että musta on tulossa oikeasti aika hyvä kokki täällä! :) Kokeilen ties mitä uusia juttuja ja yleensä laitan ruokaa niin paljon, että syön sitä seuraavat 3 päivää sekä lounaaksi, että päivälliseksi. Mulle tämä sopii oikein hyvin koska harvemmin kyllästyn tiettyihin ruokiin, mutta kämppisteni mielestä olen hullu, koska "eihän samaa ruokaa voi syödä kuin maksimissaan kaksi kertaa peräkkäin". No kyllä minä voin, pinaattikeittoakin menisi kotona kevyesti vaikka joka päivä... Tänään (ja huomenna, ja ylihuomenna) ruokalistalta löytyy oma versioni Chili con Carnesta, pääraaka-aineina kengurun jauheliha, porkkana, sipuli, yrttinen tomaattimurska ja kidneypavut. On muuten hyvää, ja vielä terveellistäkin! Ei ois uskonut, mutta kengurun jauheliha on a) halvinta jauhelihaa, b) vähärasvaisinta, c) sisältää eniten proteiinia ja d) maistuu oikeasti hyvältä! Eli kaikki hyvä samassa paketissa. :) Ainut huono puoli on se, että sitä myydään vain 1kg:n valmiissa paketeissa, mutta onneksi on pakastin, jonne voi säilöä pienempiä annoksia.
Olen onnistunut löytämään täältä lähes kaikki "perusraaka-aineet" mitä käytän kotonakin, ainoastaan rahkaa, ruisleipää ja soijarouhetta on tullut kunnon ikävä. Näkkileipääkin olen löytänyt jo paristakin eri kaupasta, ensimmäinen ostamani paketti tosin tuotti "pienen" pettymyksen kun tajusin noin 2 viikkoa ostamisen jälkeen, että paketissa luki parasta ennen maaliskuu 2011.. Mutta koska se maksoi maltaita, söin leivät silti. :) Eikä ole tullut mitään komplikaatioita, joten enköhän ole turvassa. Viime sunnuntaina ostin toisen paketin näkkäriä, tällä kertaa eri paikasta, ja nyt tarkistin päivämäärän kyllä tarkkaan ennen kassalle kävelyä. Tuostakin kaupasta löytyi pakettikaupalla Fazerin hapankorppuja, joissa oli enää pari päivää käyttöaikaa, joten ei mahda olla suuri kysyntä suomalaisilla leipälaaduilla. :) Ihmeellistä porukkaa täällä kun eivät hyvän päälle tajua. Näkkärin lisäksi syön käytännössä vain riisikakkuja leivän tilalla, jotenkin täkäläinen vaalea paahtoleipä ei meinaa maistua.
Seuraavien vajaan kahden viikon aikana täytyy panostaa kouluhommiin aika paljon ennen lomaa, ja loman jälkeen onkin jäljellä enää kolme viikkoa luentoja ja sitten ois lukukausi purkissa. :) Ennen virallista lukukauden lopetusta "saan" kirjoittaa esseen tai vastaavan vielä ainakin seuraavista aiheista: 1) Miten sana 'sisu' kuvaa suomalaista kulttuuri-identiteettiä ja miten sitä käytetään, 2) Analysoi Suomen jääkiekkomaajoukkueen kommentteja voittoisan Suomi-Ruotsi finaalin jälkeen; miten he kuvaavat peliä ja mitä syitä he antavat voitolleen, 3) Tutki kolmea tapausta opetusympäristöstä, joissa eri kansallisuuksien välillä on ilmennyt ymmärtämisongelmia; miksi näin on käynyt ja mitä ehdotat ratkaisuksi, 4) Selitä lastenkirjan avulla miksi (tai miksi ei) lastenkirjallisuus on mahdotonta ja 5) Analysoi miten etnisyys, kulttuuri-identiteetti ja kansalaisuus vaikuttavat ideaan "Australialaisesta kansallisidentiteetistä" sekä historiassa, että nykypäivänä. Osa aiheista on itse valittuja (kaksi ensimmäistä), mutta todellakaan ei päästetä opiskelijoita helpolla täällä. Onneksi tykkään oikeasti kolmesta kurssistani ja neljäskin menettelee, joten kirjoitan töitäni ihan mielellään. Kaikki on kuitenkin mukavampaa kuin gradun teko... :)
perjantai 2. syyskuuta 2011
Kevät toi, kevät toi ... opossumin
Kevät on saapunut. Tai niin mulle ainakin väitetään. Ilmeisesti syyskuu on virallisesti ensimmäinen kevätkuukausi ja talvi on näin ollen takana. Tosin en ihan ymmärrä missä se "talvi" oli, koska lämmintä oli lähemmäs 20 astetta joka päivä... Mutta ehkä tämä tarkoittaa, että voin kohta nukkua ilman kuumavesipulloa ilman pelkoa paleltumiskuolemasta! :) Viime yönä jätin jo hupparin päältä pois nukkumaan mennessä, eli edistystä tapahtuu.
Lämpötilojen noustessa ilmenee myös uusia ongelmia talossamme. Aiemmin mainitut hiiret ovat ilmeisesti edelleen elossa, koska eräänä aamuna keittiöön kävellessäni oli pöytätasot täynnä hiirenkakkaa. Ei mikään mukava tapa aloittaa päivä. :( Olen siirtänyt kaikki ruokani ovien taakse kaappiin ja joko säilönyt ne kannellisiin rasioihin tai sulkenut pussit sulkijoilla. Toivotaan, etteivät pirulaiset pääse mistään kaappini sisälle. Lisäksi välikatolla on ilmeisesti opossumi, joka tykkää rellestää ja mellestää siellä yöt läpeensä. Välillä tekisi mieli tunkea korvatulpat korviin iltaisin ettei tarvitsisi kuunnella sitä rapinaa ja vikinää. Mutta onneksi talon omistajalle on ilmoitettu kaikista näistä "pikkuvioista", ja ensi lauantaina joku tulee tarkastamaan tilanteen ja kartoittamaan mitä oikeasti pitää tehdä tilanteen korjaamiseksi. Innolla odotellaan niitä torakoita, jotka valtaavat kaikki talot kesäisin riippumatta talon iästä tai kunnosta. Edelleen olen sillä asenteella liikenteessä, että kunhan pysyvät poissa mun sängystä niin kaikki on ok. Ruuankin saisivat toisaalta kyllä jättää rauhaan...
Ruuasta puheenollen, ostin tänään todellista bodausruokaa. Nimittäin pakastettuja munanvalkuaisia! :) Syön kananmunia lähes päivittäin, mutta lääkärin määräyksestä pyrin syömään mahdollisimman vähän keltuaisia, joten käytännössä puolet mun munista meneen ns. harakoille. Olin siinä uskossa, ettei tässä maassa myydä pelkkiä valkuaisia, mutta tänään viimein löysin ne pakastealtaasta. :) Yhdessä pussissa on n.35 munan valkuaiset, joten luulis pussin riittävän hetkeksi. Ainut ongelma on niiden sulatus, koska ohjeen mukaan pussi pitäis sulattaa kerralla ja käyttää 7 pvän sisällä, mutta minähän en kyllä viikossa saa 35 valkuaista syötyä! Sahasin siis veitsellä noin neljäsosan sulamaan ja työnsin loput takaisin pakasteeseen tiiviissä pussissa. Koska en kuitenkaan syö niitä raakana luulisin, että strategia on toimiva. Eiköhän sen pian tiedä jos salmonella tms. iskee. :)
Uusien ruoka-aineiden löytämisen ja epämiellyttävien eläinkohtaamisten lisäksi ei olekaan oikein muuta päivitettävää. Brisbanesta tultuani vietin neljä päivää käytännössä nenä kiinni kirjoissa ja tietokoneen ruudussa, koska tälle viikolle sattui parikin deadlinea. Molemmat työt on kuitenkin nyt palautettu, joten hetken aikaa voi taas hengähtää. :) Lisäksi aloitan ehkä piakkoin tuutoroimaan erästä Warrenin työkaveria saksassa, joten saan tienattua vähän rahaa syyslomareissua varten. Vielä ei ole tarkkoja suunnitelmia Lean ja Katharinan kanssa tehty, mutta aika varmasti suuntaamme etelään kohti Melbournea. :)
p.s. Jos joku haluaa tukea hampaideni hyvinvointia, niin purkkaa saa lähettää tännepäin. :) Avomiehen ohjeiden mukaan vain täysxylitoli käy ja mauista mieluisimmat ovat piparminttu ja salmiakki, mutta kaikki tulee varmasti pureskeltua. :) Osoitteen saa esimerkiksi äidiltä tai siskoiltani, facebook-ystäväni löytävät sen myös profiilini info-sivulta. En viiti kirjoittaa sitä suoraan tähän ettei se joudu "vääriin käsiin". Ja jos joku haluaa korttia tms. esimerkiksi kengurun tai koalan kuvalla varustettuna, niin toimittakaa mulle jotain kautta osoitteita! :)
Lämpötilojen noustessa ilmenee myös uusia ongelmia talossamme. Aiemmin mainitut hiiret ovat ilmeisesti edelleen elossa, koska eräänä aamuna keittiöön kävellessäni oli pöytätasot täynnä hiirenkakkaa. Ei mikään mukava tapa aloittaa päivä. :( Olen siirtänyt kaikki ruokani ovien taakse kaappiin ja joko säilönyt ne kannellisiin rasioihin tai sulkenut pussit sulkijoilla. Toivotaan, etteivät pirulaiset pääse mistään kaappini sisälle. Lisäksi välikatolla on ilmeisesti opossumi, joka tykkää rellestää ja mellestää siellä yöt läpeensä. Välillä tekisi mieli tunkea korvatulpat korviin iltaisin ettei tarvitsisi kuunnella sitä rapinaa ja vikinää. Mutta onneksi talon omistajalle on ilmoitettu kaikista näistä "pikkuvioista", ja ensi lauantaina joku tulee tarkastamaan tilanteen ja kartoittamaan mitä oikeasti pitää tehdä tilanteen korjaamiseksi. Innolla odotellaan niitä torakoita, jotka valtaavat kaikki talot kesäisin riippumatta talon iästä tai kunnosta. Edelleen olen sillä asenteella liikenteessä, että kunhan pysyvät poissa mun sängystä niin kaikki on ok. Ruuankin saisivat toisaalta kyllä jättää rauhaan...
Ruuasta puheenollen, ostin tänään todellista bodausruokaa. Nimittäin pakastettuja munanvalkuaisia! :) Syön kananmunia lähes päivittäin, mutta lääkärin määräyksestä pyrin syömään mahdollisimman vähän keltuaisia, joten käytännössä puolet mun munista meneen ns. harakoille. Olin siinä uskossa, ettei tässä maassa myydä pelkkiä valkuaisia, mutta tänään viimein löysin ne pakastealtaasta. :) Yhdessä pussissa on n.35 munan valkuaiset, joten luulis pussin riittävän hetkeksi. Ainut ongelma on niiden sulatus, koska ohjeen mukaan pussi pitäis sulattaa kerralla ja käyttää 7 pvän sisällä, mutta minähän en kyllä viikossa saa 35 valkuaista syötyä! Sahasin siis veitsellä noin neljäsosan sulamaan ja työnsin loput takaisin pakasteeseen tiiviissä pussissa. Koska en kuitenkaan syö niitä raakana luulisin, että strategia on toimiva. Eiköhän sen pian tiedä jos salmonella tms. iskee. :)
Uusien ruoka-aineiden löytämisen ja epämiellyttävien eläinkohtaamisten lisäksi ei olekaan oikein muuta päivitettävää. Brisbanesta tultuani vietin neljä päivää käytännössä nenä kiinni kirjoissa ja tietokoneen ruudussa, koska tälle viikolle sattui parikin deadlinea. Molemmat työt on kuitenkin nyt palautettu, joten hetken aikaa voi taas hengähtää. :) Lisäksi aloitan ehkä piakkoin tuutoroimaan erästä Warrenin työkaveria saksassa, joten saan tienattua vähän rahaa syyslomareissua varten. Vielä ei ole tarkkoja suunnitelmia Lean ja Katharinan kanssa tehty, mutta aika varmasti suuntaamme etelään kohti Melbournea. :)
p.s. Jos joku haluaa tukea hampaideni hyvinvointia, niin purkkaa saa lähettää tännepäin. :) Avomiehen ohjeiden mukaan vain täysxylitoli käy ja mauista mieluisimmat ovat piparminttu ja salmiakki, mutta kaikki tulee varmasti pureskeltua. :) Osoitteen saa esimerkiksi äidiltä tai siskoiltani, facebook-ystäväni löytävät sen myös profiilini info-sivulta. En viiti kirjoittaa sitä suoraan tähän ettei se joudu "vääriin käsiin". Ja jos joku haluaa korttia tms. esimerkiksi kengurun tai koalan kuvalla varustettuna, niin toimittakaa mulle jotain kautta osoitteita! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)