Kevät toi, kevät toi ... opossumin

Kevät on saapunut. Tai niin mulle ainakin väitetään. Ilmeisesti syyskuu on virallisesti ensimmäinen kevätkuukausi ja talvi on näin ollen takana. Tosin en ihan ymmärrä missä se "talvi" oli, koska lämmintä oli lähemmäs 20 astetta joka päivä... Mutta ehkä tämä tarkoittaa, että voin kohta nukkua ilman kuumavesipulloa ilman pelkoa paleltumiskuolemasta! :) Viime yönä jätin jo hupparin päältä pois nukkumaan mennessä, eli edistystä tapahtuu.

Lämpötilojen noustessa ilmenee myös uusia ongelmia talossamme. Aiemmin mainitut hiiret ovat ilmeisesti edelleen elossa, koska eräänä aamuna keittiöön kävellessäni oli pöytätasot täynnä hiirenkakkaa. Ei mikään mukava tapa aloittaa päivä. :( Olen siirtänyt kaikki ruokani ovien taakse kaappiin ja joko säilönyt ne kannellisiin rasioihin tai sulkenut pussit sulkijoilla. Toivotaan, etteivät pirulaiset pääse mistään kaappini sisälle. Lisäksi välikatolla on ilmeisesti opossumi, joka tykkää rellestää ja mellestää siellä yöt läpeensä. Välillä tekisi mieli tunkea korvatulpat korviin iltaisin ettei tarvitsisi kuunnella sitä rapinaa ja vikinää. Mutta onneksi talon omistajalle on ilmoitettu kaikista näistä "pikkuvioista", ja ensi lauantaina joku tulee tarkastamaan tilanteen ja kartoittamaan mitä oikeasti pitää tehdä tilanteen korjaamiseksi. Innolla odotellaan niitä torakoita, jotka valtaavat kaikki talot kesäisin riippumatta talon iästä tai kunnosta. Edelleen olen sillä asenteella liikenteessä, että kunhan pysyvät poissa mun sängystä niin kaikki on ok. Ruuankin saisivat toisaalta kyllä jättää rauhaan...

Ruuasta puheenollen, ostin tänään todellista bodausruokaa. Nimittäin pakastettuja munanvalkuaisia! :) Syön kananmunia lähes päivittäin, mutta lääkärin määräyksestä pyrin syömään mahdollisimman vähän keltuaisia, joten käytännössä puolet mun munista meneen ns. harakoille. Olin siinä uskossa, ettei tässä maassa myydä pelkkiä valkuaisia, mutta tänään viimein löysin ne pakastealtaasta. :) Yhdessä pussissa on n.35 munan valkuaiset, joten luulis pussin riittävän hetkeksi. Ainut ongelma on niiden sulatus, koska ohjeen mukaan pussi pitäis sulattaa kerralla ja käyttää 7 pvän sisällä, mutta minähän en kyllä viikossa saa 35 valkuaista syötyä! Sahasin siis veitsellä noin neljäsosan sulamaan ja työnsin loput takaisin pakasteeseen tiiviissä pussissa. Koska en kuitenkaan syö niitä raakana luulisin, että strategia on toimiva. Eiköhän sen pian tiedä jos salmonella tms. iskee. :)

Uusien ruoka-aineiden löytämisen ja epämiellyttävien eläinkohtaamisten lisäksi ei olekaan oikein muuta päivitettävää. Brisbanesta tultuani vietin neljä päivää käytännössä nenä kiinni kirjoissa ja tietokoneen ruudussa, koska tälle viikolle sattui parikin deadlinea. Molemmat työt on kuitenkin nyt palautettu, joten hetken aikaa voi taas hengähtää. :) Lisäksi aloitan ehkä piakkoin tuutoroimaan erästä Warrenin työkaveria saksassa, joten saan tienattua vähän rahaa syyslomareissua varten. Vielä ei ole tarkkoja suunnitelmia Lean ja Katharinan kanssa tehty, mutta aika varmasti suuntaamme etelään kohti Melbournea. :)

p.s. Jos joku haluaa tukea hampaideni hyvinvointia, niin purkkaa saa lähettää tännepäin. :) Avomiehen ohjeiden mukaan vain täysxylitoli käy ja mauista mieluisimmat ovat piparminttu ja salmiakki, mutta kaikki tulee varmasti pureskeltua. :) Osoitteen saa esimerkiksi äidiltä tai siskoiltani, facebook-ystäväni löytävät sen myös profiilini info-sivulta. En viiti kirjoittaa sitä suoraan tähän ettei se joudu "vääriin käsiin". Ja jos joku haluaa korttia tms. esimerkiksi kengurun tai koalan kuvalla varustettuna, niin toimittakaa mulle jotain kautta osoitteita! :)